Moottoripyöräreissu Savossa ja Keski-Suomessa: hiekkateitä, ruskan värejä ja hostelleja

Tarkoituksenani oli tehdä syksyinen ruskamatka moottoripyörällä Savon ja Keski-Suomen alueelle, ajella hiekkateitä ja yöpyä reissussa hostelleissa. Matka alkoi perjantai-iltapäivällä vesisateessa. Pääkaupungin kehäteiden ja ruuhkan jälkeen pääsin nauttimaan Uudenmaan maalaismaisemista, koska reitti vei Myrskylän ja Elimäen kautta kohti Kouvolaa. Ajankohta oli syyskuun lopussa ja teillä oli jo rauhallista ajella.

Ensimmäisen yön olin varannut Hostellijärjestön sivuston kautta Ristiinasta, Kyyrönkaita nimisestä hostellista. Sateisen matkan jälkeen oli mukava saapua Kyyrönkaitaan, jossa henkilökunta ja Letkis-karhu ottivat minut vastaan. Palvelu oli ystävällistä, vaikka saavuin vastaanottoon vettä valuvassa ajopuvussa. Kirjautuminen sekä huoneen saanti sujuivat helposti.

Kyyrönkaita, Ristiina

Kyyrönkaita, Ristiina

Kyyrönkaita, Ristiina

Yövyin rivitalohuoneessa, johon 2 henkilöä majoittuu mukavasti. Huoneessa oli minikeittö sekä suihku ja WC. Näkymä huoneesta aukesi Kaitajärven suuntaan. Sade oli sopivasti tauonnut ja pääsin tutustumaan tarkemmin majapaikkaan. Syksyisestä ajankohdasta huolimatta meitä oli muitakin majoittujia, joten paikan aktiviteetit olivat myös käytössä. Itse suunnistin tässä kohtaa kohti rantasaunaa ja pulahdin Kaitajärveen iltauinnille. Iltapalan jälkeen ei enää tarvinnut kauaa unta odotella.

Lauantai-aamu valkeni hyvin nukutun yön jälkeen aurinkoisena ja kylmänä, mittarin näyttäessä +4 astetta. Tässä kohtaa ajatus aamu-uinnista vaihtui huoneen minikeittiössä nautittuun aamupalaan sekä suunnitelmaan mihin matka jatkuisi. Moottoripyörällä liikkuessa yleensä matkasuunnitelmat voivat muuttua säätilanteen ja ajofiilisten mukaan, kuten taas kerran kävi. Päivän ohjelmaa ja seuraavan yön majoittumista oli hyvä miettiä etukäteen netin kautta.

Kyyrönkaita, Ristiina

Kyyrönkaita, Ristiina

Ruskaa tai niitä kaivattuja hiekkateitä en vielä ollut nähnyt, joten suunta kohti pohjoista oli selvä. Moottoripyörän pakkaamisen jälkeen oli aika vaihtaa vielä viime hetken kuulumiset paikan emännän kanssa ja suunnata kohti tietä 15 ja Mikkeliä. Vaikka aamu oli kirpeä, kuten syksyllä voi olla, niin ajaminen maistui ja kahvanlämmittimet päällä se oli jopa mukavaa.

Mikkeliin päästessä ilma olikin jo hieman lämmennyt. Aurinko ja mukavat näkymät saivat minut poikkeamaan Mikkelin satamakahvilaan. Muutama veneilijä oli myös löytänyt saman satamakahvilan. Itse pidän moottoripyörällä matkustamisesta jo senkin takia, että siinä tapaa uusia ihmisiä ja yleensä keskustelu alkaa juuri moottoripyöristä. Samaan pöytään löysi myös leppoisa savolaismies, jolla juttua riitti omista moottoripyörämatkoista 70-luvulla, savolaiseen tapaan mukavasti väritettynä.

Moottoripyöräreissu

Moottoripyöräreissu

Kahvin jälkeen olikin aika jatkaa matkaa, tällä kertaa tie 72 vei Triumphin ja minut Visulahden sekä Pieksämäen kautta Rautalammelle. Matkalle ei edelleenkään osunut paljoa liikennettä, joten pääsin rauhassa katselemaan maisemia. Saksalanharjun kohdalla olikin sopiva hetki pysähtyä ihailemaan hienoa maisemaa Kyyveden suuntaan sekä rantapellolla olevaa noin 20 joutsenen ryhmää.

Iltapäivällä Rautalammelle saavuttaessa ilma olikin jo lämmennyt + 10 asteeseen. Nälkä oli jo tässä vaiheessa kasvanut huomattavaksi ja Rautalammen keskustassa oli sen verran houkutteleva mainos, että siihen piti tutustua. Ravintola Nuapuri, meillä tarjolla ruokoo, juomoo ja viihettä… Siispä sinne. Ruokalista oli kattava, mutta voiton vei talon smetanamuikut ja jälkiruuaksi osui mustikkarättänä. Eivät muuten olleet mitään kevyt versioita vaan aitoa voissa ja suolassa pyöriteltyä ruokaa, ilmankos olikin maittavaa.

Tässä kohtaa olikin jo aika miettiä missä hostellissa seuraavan yön olisin. Mietin jäänkö Rautalammelle Korholan Kartanoon vai suuntaanko Kannonkoskella sijaitsevaan Nuorisokeskus Piispalaan. Arpa valitsi kuitenkin äskettäin Äänekoskelle avatun Hostelli Hirvaskankaan.

Vieläkään ei sitä värikästä ruskaa ollut näkösällä, joten päätin etsiä niitä hiekkateitä, joita tällä alueella on runsaasti. Toholammelta lähti tie 5300 kohti Myhinpäätä ja sieltä Etelä-Konneveden kansallispuiston kautta takaisin tielle 69. Upea hiekkatie, jossa riittää ajettavaa mäkien ja mutkien kanssa vajaan sadan kilometrin verran. Edes uudelleen alkanut vesisade ei saanut ajofiiliksiä laskemaan. Matka kansallispuistosta pois johtaa yli hienon Konnekosken. Siellä on mahdollista harrastaa freestylemelontaa sekä kalastusta. Kosken rannalta huomasin ensimmäiset merkit ruskasta. Löytyihän sitäkin lopulta.

Moottoripyöräreissu

Konnekoski

Matka Hirvaskankaalle sujui vesisateessa tietä 69 pitkin. Mukavaa ja leppoisaa ajamista hyväkuntoisella tiellä. Hämärä oli jo alkanut laskeutumaan, kun saavuin Hirvaskankaalle. Hostelli löytyi helposti mäen päältä Hirvaskankaan ABC:n läheltä. Vastaanottoon saavuin samaan aikaan saksalaisen pariskunnan kanssa, he olivat saapumassa Jäämeren rannalta moottoripyörillä. Taas kerran palvelu oli vastaanotossa ystävällistä ja sain jopa moottoripyörän suojaan sateelta.

Hirvaskangas, Äänekoski

Itse hostelli on äskettäin avattu ja siistissä kunnossa. Huoneeksi olin varannut yhden hengen huoneen mutta olikin mukava yllätys saadessani 2 hengen huoneen. Huoneessa odotti pieni tervetuliaislahja. Näillä pienillä asioilla matkailija tuntee itsensä tervetulleeksi. Koska huone oli isompi, niin oli ainakin tilaa levittäytyä kaikkien ajovarusteiden kanssa. Itse huoneesta oli näkymä kohti 4-tietä sekä Hirvaskankaan keskustaa. Majoittumisen jälkeen oli hyvä päästä saunaan, sillä syksyinen Keski-Suomi ei oikein hellinyt moottoripyöräilijää. Saunan ja ruokailun jälkeen ilta vierähti yhteisissä tiloissa motoristi pariskunnan kanssa ajokokemuksia ja reittejä vertaillen.

Hirvaskangas, Äänekoski

Hostelli Hirvaskangas, Äänekoski

Hostelli Hirvaskangas, Äänekoski
Hostellin olohuoneesta löytyi mukavaa lueskeltavaakin.

Sunnuntaiaamuna mittari näytti +2 astetta, mutta onneksi yön aikana sade oli jo tauonnut. Tavaroiden pakkaamisen jälkeen tein nopean suunnitelman sunnuntai-päivälle. Takaisin tien päälle ja suunta kohti pohjoista. Matkalla Karstulaan ruska alkoi näyttäytymään kaikissa väreissä. Tätä lähdin katsomaan.

Ruska

Karstula on hyvien yhteyksien varrella oleva keskisuomalainen kaupunki, jossa tuli lapsena vietettyä kesiä. Karstulassa kannattaa tutustua mm. Kirkkovuoren luontomatkailualueeseen, jossa on hieno hirsinen näkötorni. Kapuaminen näkötorniin ja sieltä avautuva näköala Pääjärven yli on aika mykistävä. Tornin juurelta löytyy laavu ja kesäaikaan myös luontokirkko. Muita nähtävyyksiä Karstulassa on mm. Riuttasalmen silta, Pääjärven kylä sekä itse Karstulan puukirkko.

Kirkkovuoren luontomatkailualue, Karstula

Kirkkovuoren näkötorni, Karstula

Kirkkovuoren näkötorni, Karstula

Iltapäivällä olikin aika suunnistaa kohti kotia. Tie 58 kulkee Karstulasta halki soiden sekä kauniiden vaaramaisemien. Ennen Multiaa löytyy vielä hieno kalastuspaikka, Palsankoski, jossa parkkipaikka on aivan tien vieressä. Hyväkuntoinen tie 58 vie aina Orivedelle asti, tie on moottoripyöräilijälle sopivaa kumpuilevaa tietä maalaismaisemassa. Iltapäivällä oli vielä aikaa tutustua Vehoniemen automuseoon sekä nauttia kahvit ja munkit hienossa harjumaisemassa.

Palsankoski

Tämän jälkeen olikin luvassa suoraa moottoritietä aina pääkaupunkiseudulle asti. Mukavan ajoviikonlopun aikana näin Etelä-Savon ja Keski-Suomen upeita maisemia sekä tapasin persoonallisia ihmisiä. Ja löysinhän minä myös etsimiäni hiekkateitä, ruskan värejä ja kivoja hostelleja.

Aiemmin hostellit ovat olleet itselle hieman vieraita ja moottoripyörämatkat olen tehnyt yöpyen teltassa tai leirintämökissä. Viikonlopun kokemusten jälkeen aion kyllä jatkossa yöpyä hostelleissa. Hieno viikonloppu kaikkiaan!

Teksti ja kuvat: Martti Nurmi

Julkaistu 2.4.2019, muokattu 18.1.2021

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *