Road Trip Unescon maailmanperintökohteille Suomessa

Unescon (YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö) yleissopimus kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämisestä allekirjoitettiin vuonna 1972. Tarkoitus on suojella maailman arvokkaimmat kohteet tuleville sukupolville. Fyysisten kohteiden lisäksi Unesco on nimennyt suojeltavia aineettomia perintöjä.
Suomessa Unescon fyysisiä maailmanperintökohteita on seitsemän kappaletta. Tässä on vinkit UNESCO ROAD TRIPILLE näihin arvokkaisiin kohteisiin.

1. SUOMENLINNA

Ensimmäisenä Suomalaisena maailmanperintökohteiden joukkoon nimettiin Suomenlinnan saaret vuonna 1991. Helsingin edustalla sijaitseva Suomenlinna todettiin ainutlaatuiseksi johtuen sotilasarkkitehtuuristaan, erityisesti bastionijärjestelmästä. Myös merkitys kolmen valtion – Ruotsin, Venäjän ja Suomen – puolustuksessa Suomenlinna koettiin erityiseksi. Road Trip voi alkaa yöpymisellä itse kohteessa, Hostel Suomenlinnassa.

Suomenlinnan bastionilinnoitusta, kuva: Visit Finland

2. VANHA RAUMA

Helsingistä matka jatkuu Raumaan, jossa onkin peräti kaksi kohdetta. Kannattaa tutustua ensin kohteisiin ja jatkaa sen jälkeen naapurikaupunki Poriin, jossa kodinomainen Hostel River sopii yöpymispaikaksi.

Suomenlinnan rinnalla vuonna 1991 nimityksen UNESCON listalle sai Vanha Rauma. Vanha Rauma edustaa pohjoiseurooppalaista arkkitehtuuria ja puukaupunkirakentamista. Vanhassa Raumassa talot, pihat, aidat, portit ja perinteinen katukiveys ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Myös paikallinen murre on säilynyt ja luo aidon tunnelman.

Vanha Rauma, kuva: Visit Rauma

3. SAMMALLAHDENMÄKI

Toinen Raumalla sijaitseva kohde on 20 km Rauman keskustasta sijaitseva Sammallahdenmäen hautaröykkiöalue. Se on Suomen ensimmäinen arkeologinen kohde maailmanperintöluettelossa. Merkintä tapahtui vuonna 1999. Alue on esimerkki Skandinavian edustavimpana läntisen pronssikulttuurin kohteena. Kallioalueella sijaitsee 36 kivistä koottua hautaröykkiötä. Alueelle voi vapaasti mennä tutustumaan, mäellä on 1,5 km pituinen opastettu polku, joka soveltuu hyvin omatoimiseen retkeilyyn.

Sammallahdenmäki, kuva: Juho Kuva

4. MERENKURKUN SAARISTO

Porista on hyvä jatkaa suoraan Vaasaan ja tutustua Merenkurkun saariston maailmanperintökohteeseen.
Merenkurkun saaristo nimettiin maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä luonnonperintökohteena vuonna 2006. Se on yhdessä Ruotsin korkearannikon (Höga kusten) kanssa esimerkki jääkauden aiheuttamasta maankohoamisilmiöstä ja sen vaikutuksista luontoon ja kulttuuriin. Maa-ala kasvaa vuosittain sadalla hehtaarilla. Tähän ilmiöön voi tutustua Maailmanperintöportissa, joka on saariston vierailukeskus. Se sijaitsee n. 17 km Vaasan keskustasta, Raippaluodon sillan kupeessa.

Kun olet tutustunut Merenkurkun saaristoon, voitkin suunnata yöpymään Virroille, Nuorisokeskus Marttisiin.

Merenkurkun saaristo, kuva: Jaakko Salo

5. PETÄJÄVEDEN VANHA KIRKKO

Marttisissa vietetyn yön jälkeen matka jatkuu Keski-Suomeen, pieneen Petäjäveden kuntaan.
Esimerkkinä pohjoiseurooppalaisesta puukirkkojen arkkitehtuuriperinteestä hyväksyttiin luetteloon vuonna 1994 Petäjäveden vanha kirkko. Hirsistä rakennettu kirkko on hyvin säilynyt ja sen ympäristönä oleva aidattu hautausmaa ja järvimaisema peltoineen tekee kokonaisuudesta arvokkaan. Itse kirkko on rakennettu 1700-luvulla, viehättävä kellotorni 1800-luvulla.
Petäjävedeltä onkin lyhyt matka Jyväskylään, jossa voit yöpyä verkostomme uusimmassa hostellissa, Time Hostelissa.

Petäjäveden vanha kirkko, kuvat: Anne Kalliola, Petäjäveden vanhan kirkon säätiö

6. VERLAN PUUHIOMO JA PAHVITEHDAS

Jyväskylästä Road Trip jatkuu etelään kohti Verlaa. Matkalla voi toki jarrutella Joutsan kohdalla ja viettää illan ja yön maaseudun rauhassa Pappisissa Vaihelan Tilalla.
Selluloosa-, paperi- ja kartonkituotanto kukoisti 1800-luvulla Pohjois-Euroopassa. Tästä kukoistuksesta on jäljellä enää vain pieni osa, ja Verlan puuhiomo, pahvitehdas sekä niitä ympäröivä asuinalue on tästä hyvä esimerkki. Verla liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1996.

Verlan alueeseen tutustumisen jälkeen voi mennä keräämään voimia kotimatkaa varten lähellä sijaitsevaan Hostel Lomakiveen. Tai miksipä ei, jos intoa riittää, samalla reissulla voi toki tutustua myös viimeiseen maailmanperintökohteeseen, Struven astemittausketjuun.
Tämän viimeisen kohteen voi myös kiertää ihan omana reittinään, sillä matkaa tälle reissulle kertyy reilut 1000 km yhteen suuntaan.

Verlan tehdasmuseo

7. STRUVEN ASTEMITTAUSKETJU

Edellä esiteltyjen kuuden maailmanperintökohteen lisäksi seitsemäs kohde on ns. Struven astemittausketju.
Struven astemittausketju liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. Se edustaa tieteen ja tekniikan historiaa. Kohde käsittää 34 mittauspistettä, jotka sijaitsevat kymmenen valtion alueella. Suomessa pisteitä on kuusi. Struven ketju on kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sillä selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla. Kuusi Suomen puolella olevaa pistettä ovat edelleen olemassa ja monet niistä ovat nykyisin myös näköalapaikkoja. Paikat on merkitty opastauluilla. Pisteet sijaitsevat Loviisan ulkosaariston ja Enontekiön erämaan välillä.

Mittauspisteet etelästä pohjoiseen:

Mustaviirin piste mitattiin ja merkittiin poranreiällä kallioon vuonna 1833. Pisteen vieressä on nykyään näkötorni, josta on komeat maisemat itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Mustaviiri on merellinen saari, joka sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Loviisasta. Piste sijaitsee keskellä saarta avokalliolla. Mustaviiriin ei ole säännöllistä laivaliikennettä.
Lähin hostelli: Porvoo – Porvoo Hostel

Mustaviirin mittauspiste, kuva Jyrki Puupponen

Porlammin piste Lapinjärven Tornikalliolla mitattiin vuonna 1833. Eroosion kuluttama poranreikä on edelleen havaittavissa. Nykyisin alue on osittain metsän peittämä, mutta tästä huolimatta suosittu näköalapaikka.
Lähin hostelli: Iitti/Kausala – Hostel Lomakivi

Oravivuoren piste sijaitsee Korpilahdella Jyväskylässä. Parkkipaikalta Oravivuoren pisteelle on noin kilometrin matka, mutta nousua on noin 90 metriä, mikä tekee matkasta haastavan. Parkkipaikalta pisteelle johtaa opastettu polku. Kosteimpiin kohtiin on rakennettu pitkospuut ja jyrkimpään kohtaan on rakennettu rappuset.
Lähin hostelli: Jyväskylä – Time Hostel

Oravivuoren mittauspisteeltä on näkymä Paijänteelle, kuva: Jyrki Puupponen

Struven ketjun mittauksissa hyödynnettiin myös rakennuksia, joista yksi on Alatornion kirkko Torniossa. Kirkon tornista oli hyvät näköyhteydet seuraaville mittauspisteille. Alatornion kirkko on helpoimmin saavutettavista maailmaperintöpisteistä. Pääset kirkolle helposti autolla, mutta kannattaa tarkistaa kirkon aukioloajat Tornion seurakunnasta. Kirkon parkkipaikalla on Struven mittauksista kertova opastaulu.
Lähin hostelli: Pello – Majatalo Oravanpesä

Näkymä Alatornion kirkon tornista, kuva: Jyrki Puupponen

Ylitorniolle mitattiin Aavasaksan piste vuonna 1845. Pisteen merkiksi kallioon kaiverretut ristit ovat jääneet myöhemmin rakennetun näköalatornin alle. Näkötorniin on kiinnitetty Struven ketjusta kertova kyltti sekä opastaulu. Aavasaksa on tunnettu matkailukohde, jossa on paljon palveluita ja aktiviteetteja, kuten laskettelurinne, luontopolku ja näköalatorni. Aavasaksa on yksi ympäristöministeriön valitsemista virallisista kansallismaisemista.
Lähin hostelli: Ylläs/Äkäslompolo – Kuerkievari KuerHostel

Enontekiölle Stuorrahanoaivin huipulle mitattiin ensimmäinen piste vuonna 1850 ja toinen 1852. Molemmat pisteet merkittiin kiveen kaiverretuilla risteillä, mutta vain vuoden 1852 risti on enää jäljellä. Stuor-oivin mittauspiste sijaitsee Tarvantovaaran erämaa-alueella. Se on Mustaviirin ohella ainoa Suomen pisteistä, joka ei sijaitse turistireitillä, vaan vaatii parin päivän patikoinnin joko Enontekiö-Kautokeino-tieltä tai Kilpisjärventieltä Karesuvannosta.
Lähin hostelli: Lemmenjoki – Lemmenjoen Lumo

Stuor-oivin mittauspiste, kuva: Jyrki Puupponen

Artikkelin pääkuva: Anne Kalliola, Petäjäveden vanhan kirkon säätiö

Julkaistu 29.10.2020 (päivitetty 10.6.2021)