Tuorlan Majatalossa luonto, historia ja tähtitiede ovat kulkijaa lähellä

Hostellireissaajatarina 2: Helena ja Heino Ylisipola

Hostelli Tuorlan Majatalo antaa kulkijalle miellyttävän yösijan erityisesti luonnon, historian ja tähtitieteen ystävälle.

Majatalo on lähes 200 vuotta vanha Tuorlan kartanon tilanhoitajan kivitalo Piikkiössä, nykyisessä Kaarinan kaupungissa. Majatalon ohitse kulkee satoja vuosia vanha Kuninkaantie Tukholmasta Viipuriin.

Tuorlan kirjoitettu historia on puoli vuosituhatta vanha. Ensimmäinen varma maininta löytyy vuodelta 1515, jolloin tila toimi todennäköisesti piispantilana. Suomi oli tuolloin katolinen maa, jonka ylin hengellinen kaitsija oli Rooman paavi.

Hostellijärjestön Hostellireissaajat Helena ja Heino Ylisipola Tuorlan Majatalossa Piikkiössä.
Tuorlan Majatalo sijaitsee lähes kaksisataa vuotta vanhassa tilanhoitajan talossa eli Voutilassa. Lisäksi hostellihuoneita on viereisissä opiskelija-asuntoloiden tiloissa kesäisin.

Tuorlan tilalla ja kartanolla on ollut vuosisatojen saatossa kymmeniä eri omistajia. Loistokkainta aikaa oli 1800-luku. Vuosisadan alussa leskirouva Vendla Gustava von Willebrand rakennutti kartanon yhteyteen lisää uudisrakennuksia, muun muassa asuintalon kartanon tilanhoitajalle eli voutilan. Rakennus on toiminut Tuorlan kartanon konttorina, leipomona, meijerinä ja myös kartanon työväen asuntoina.

Voutilassa toimi 1800-luvun lopulta vuoteen 1906 myös säilyketehdas, joka valmisti säilykkeitä Venäjän armeijalle. Itsenäisyyden aikana kartanon mailla on toiminut maanviljelyskoulu ja toimii edelleenkin.

Tilanhoitajan asuintalolla on taas uusi tehtävä. Se aloitti hostelli Tuorlan Majatalona vuoden 1999 keväällä. Kahvila-ravintolan lisäksi kokonaisuuteen kuuluu paikallisia elintarvikkeita ja käsitöitä myyvä puoti ja ympärivuotinen majoitustoiminta.

”Näin heti, että tänne voisi saada mitä vain.”

Maanviljelyskoulun opiskelijat olivat pyörittäneet pienimuotoisesti Tuorlassa hostellia jo ennen kuin ravintola-alan yrittäjä Marja Vaiste saapui paikalle.

”Tulin paikalle alkukesästä. Joka puolella oli kieltotauluja: pääsy kielletty! Älkää tulko tänne! Näin heti, että tänne kartano- ja puutarhamiljööseen saisi mitä vain. Luonto Tuorlan ympärillä on vetonaula. Olen aina tykännyt asiakaspalvelusta ja kielistä ja niin tartuin toimeen. Majatalon toiminta käynnistyi 20 vuotta sitten, keväällä 1999,” kertoo Tuorlan Majatalon yrittäjä Vaiste.

Hostellijärjestön Hostellireissaajat Helena ja Heino Ylisipola Tuorlan Majatalossa Piikkiössä.
Tuorlan Majatalon emäntä Marja Vaiste seisoo historiallisella, majatalon ohitse kulkevalla, vanhalla Kuninkaantiellä. Tätä Kuninkaantietä pitkin voi kävellä myös 1,38 kilometrin mittaisen aikamatkan maailmankaikkeuden syntyyn.

Hostelli toimii majoitus-, ravintola ja puotipalveluinaan ympärivuotisesti. Kesällä yöpymään mahtuu 150 henkilöä ja talvella noin 50. Tuorlan Majatalon ruoka on paljolti lähiruokaa, sillä Piikkiö on aina tunnettu puutarhakuntana.

Vuosittain majoitusvuorokausia kertyy noin 10 000. Matkailijoita käy vuodessa noin 7 000, joista moni viipyy useamman yön. Kesäisin pyöräilijät yöpyvät usein Tuorlassa. Vieraita tulee kaikkialta maailmasta. Suurin osa tulee Euroopasta, mutta kaukaisimmat tulevat Australiasta Kiinasta ja Japanista. Kun Tähtitieteen harrastajat kokoontuvat vieraita tulee myös Etelä-Amerikasta.

Vaiste itse vastaa Tuorlan Majatalon ravintolapalveluista, apunaan noin kymmenkunta työntekijää ympäri vuoden. Vaistella on myös Turussa kaksi ravintolaa: Helmi-kahvila ja ravintola Verkahovi.

”Parasta tässä työssä on se hyvä mieli, minkä saan asiakkaiden palvelusta. Kun haluaa tehdä työnsä hyvin ja antaa kaikkensa ja kun näkee, että ihmiset viihtyvät Tuorlassa, se tuo tyydytystä ja auttaa jaksamaan kiireenkin keskellä. Tämä on kuin mummola, jonne kaikki ovat odotettuja ja tervetulleita,” kertoo Vaiste talonpoikaistyyliin sisustetussa ruokailutilassa.

Asiakkaat ovat lahjoittaneet majataloon esineistöä kuten vanhoja ryijyjä, Arabian astioita ja jopa radion.

Päiväsaikaan Tuorlan Majatalossa on täydet anniskeluoikeudet ja silloin voi ruoan kanssa nauttia läheisessä tähtitornissa pantua Tuorlan tummaa olutta tai Tähteä.

Hostellijärjestön Hostellireissaajat Helena ja Heino Ylisipola Tuorlan Majatalossa Piikkiössä.
Isossa salissa on aamiainen ja lounastarjoilu.
Hostellijärjestön Hostellireissaajat Helena ja Heino Ylisipola Tuorlan Majatalossa Piikkiössä.
Viihtyisät huoneet on sisustettu vanhoilla huonekaluilla ja ryijyillä.

Kotimaassa liikutaan enemmän

Kevät ja kesä ovat Tuorlassa hyvin vilkasta aikaa. Matkustaminen kotimaassa on lisääntynyt ja se näkyy myönteisesti myös Tuorlassa, kiitos ympäristötietoisuuden.

Vaiste huomauttaa, että hostellitoiminta ei ole saanut Suomessa vielä sitä paikkaa, mikä sille kuuluu: kodinomainen ja edullinen majoituspaikka. Moni voi ajatella hostellia monen ihmisen ryhmähuoneena, mutta se ei ole nykypäivää. Hostellien kanssa kilpailemaan on tullut myös uusi tekijä, yksityismajoitus airbnb, mutta niistä ei saa ruokailua eikä muutakaan palvelua.

”Meillä ovat luonto ja oma rauha lähellä jokaista matkustajaa. Asiakkaista noin 70 prosenttia on ryhmiä. Loppuosa on pariskuntia ja yksittäisiä matkailijoita.”

Kahden hengen yöpyminen maksaa 75 euroa, johon kuuluu runsas aamiainen. Me yövyimme mukavassa kulmahuoneessa, jossa oli oma vessa ja suihku. Palvelu oli erittäin ystävällistä ja ruoka hyvää. Kesällä voi syödä myös ulkona puistossa. Meitä miellyttivät erityisesti vanhoilla huonekaluilla ja ryijyillä sisustetut yhteiset tilat.

Hostellijärjestön Hostellireissaajat Helena ja Heino Ylisipola Tuorlan Majatalossa Piikkiössä.
Majatalon huoneet ovat viihtyisät.

Surukuusi kasvaa Yltöisen arboretumissa

Tuorlan Majatalosta pääsee varttitunnissa omalla autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla Arboretum Yltöiseen, puulajipuustoon merentuntumassa. Se on kätketty helmi, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen luontokohde.

Yltöinen on osa Luonnonvarakeskusta (Luke). Alueelle on istutettu kotimaisia ja ulkomaisia puita pieninä metsikköinä ja ryhminä. Laajimmat kokoelmat on kuusista, männyistä, pihdoista, lehtikuusista, koivuista ja vaahteroista.

Arboretumista löytyy muun muassa surukuusi, joka on metsäkuusen erikoismuoto. Sen oksat kasvavat rungonmyötäisesti alaspäin riippuen. Erikoisuuksia ovat myös noin 350 vuotta vanhat kilpikaarnaiset männyt. Uusimpia tulokkaita ovat alppiruusut, joiden kukinta on parhaimmillaan touko-kesäkuun vaihteessa.

Hostellijärjestön Hostellireissaajat Helena ja Heino Ylisipola Yltöisen Aboretumissa.
Surukuusi (Picea abies f. pendula) on metsäkuusen erikoismuoto, jonka oksat kasvavat rungon myötäisesti alaspäin riippuen. Alueella on yhteensä kolme surukuusta.

Sotahistoriaa Majatalon lähialueelta löytyy myös kuten Lemun taistelussa (19. – 20. 6. 1808) kaatuneiden muistomerkki. Suomen sodan 200-vuotismuiston yhteydessä Kaarinan kaupunki on pystyttänyt paikalle veistoksen Kuoleva soturi. Alueelle olisi hyvä saada opastaulu kertomaan taistelusta ja sen taustoista.

Hostellijärjestön Hostellireissaajat Helena ja Heino Ylisipola Kaarinassa
Suomen sodan Lemun taistelussa kuoli kahden päivän aikana lähes neljäsataa sotilasta. Paikalle on pystytetty moderni veistos, Kuoleva sotilas.

Kuusiston linnanrauniot ja katolisuuden loisto

Kuusiston linnanrauniot ovat myös lähellä Majataloa. Linna rakennettiin keskiajalla Suomen katolisten piispojen tukikohdaksi ja kirkon keskukseksi.

Kuusiston linnan kukoistuskausi ajoittui 1300-luvulta 1500-luvun alkupuolelle, jolloin se oli yksi Ruotsin valtakunnan mahtavimmista piispanlinnoista ja veti koossa ja komeudessa vertoja Turun, Hämeen ja Viipurin keskiaikaisille linnoille. Kuusiston linnassa oli myös mullistava uutuus, sisävessa, joka saattoi olla koko Suomen ensimmäinen.

Kuningas Kustaa Vaasan käskystä Kuusiston piispanlinnan purettiin osana uskonpuhdistusta, kun Ruotsissa alkoi luterilaisuuden aika. Viimeinen Kuusiston linnaa hallinnut katolinen piispa oli Arvid Kurki (1510 – 1522), joka hukkui pakomatkalla Ruotsiin.

Hostellijärjestön Hostellireissaajat Helena ja Heino Ylisipola Kuusiston linnassa.
Kuusiston loisteliaasta piispanlinnasta on jäljellä enää rauniot.
Hostellijärjestön Hostellireissaajat Helena ja Heino Ylisipola Kuusiston linnassa.
Asuinlinnana Kuusisto edusti 1500-luvun alussa aikansa huippua, myöhäiskeskiajan luksusta. Linnan yhteydessä oli todennäköisesti puutarha, joka keskiajalla oli harvinaisuus Suomessa.

Jos hostellimatkaaja käy tutkimassa Kuusiston linnan raunioita, kannattaa pistäytyä linnan läheisyydessä sijaitsevassa Kuusiston Taidekartanossa, jossa on kesäkaudella vaihtuvia taidenäyttelyitä, teatteria ja konsertteja. Taidekartanon perustaja ja ylläpitäjä Merja Markkula vastaa näyttelyistä ja pitää myös kesäkahvilaa. Kartanoon ei ole pääsymaksua. Vuodelta 1738 peräisin olevan kartanon puutarhassa kasvaa tiettävästi Suomen vanhin omenapuu.

Hostellijärjestön Hostellireissaajat Helena ja Heino Ylisipola Kuusiston kartanossa.
Kuusiston linnan kupeessa on Kuusiston kartano, jonka päärakennus on vuodelta 1738. Kesäisin kartanossa järjestetään taidenäyttelyitä, teattereita ja konsertteja.
Hostellijärjestön Hostellireissaajat Helena ja Heino Ylisipola Kuusiston kartanossa.
Kuusiston Taidekartanon puistossa kasvaa tiettävästi Suomen vanhin omenapuu.

Kaarinan kulttuurikierroksen voi piispanlinnan raunioiden ja Taidekartanon jälkeen päättää Kuusiston punaiselle puukirkolle. Kesäisin kirkossa järjestetään naisten lauluiltoja. Kirkon sisällä kannattaa katsoa turkulaisen maalarioltermanni Gustav Lukanderin lehterin kaiteeseen maalaamia Vapahtajan ja yhdentoista apostolin kuvia.

Hostellijärjestön Hostellireissaajat Helena ja Heino Ylisipola Kuusiston kirkossa.
Piispanlinnan raunioiden ja Taidekartanon jälkeen voi vielä piipahtaa idyllisessä Kuusiston punaisessa puukirkossa.

Kuninkaantietä maailman syntyyn

Maailmassa ei liene toista paikkaa, missä voi kävellä maailmankaikkeuden syntyhetkeen, alkuräjähdykseen 13,7 miljardin vuoden päähän ja nauttia tähtitornissa pantua olutta. Sellaiseen ihmeeseen on mahdollisuus Tuorlan Majatalossa.

Kävelymatka maailmankaikkeuden syntyhetkeen alkaa Majatalon nurkalta ja on 1,378 kilometrin pituinen polku, joka seurailee osittain Kuninkaantietä. Reitin varrella on opastauluja, joissa kerrotaan universumimme, maailmanakaikkeuden syntymisestä ja kehittymisestä nykyhetkeen asti.

Sekin opastauluista reitin varrella selviää, että yhdessä vaiheessa oma maapallomme oli jäinen lumipallo 100 miljoonaa vuotta, mutta suli onneksi ja kehittyi asumiskelpoiseksi.

Video:
Aikamatka maailmankaikkeuteen kulkee Tuorlassa osittain vanhaa Kuninkaantietä. Keväisin metsätie peittyy usein haavan lenninhaiveniin, ikään kuin ensilumeen. Käen kukunta saattelee kulkijaa.

Tuorla yliopistolta valtion omistukseen

Tuorla siirtyi 1900-luvun puolivälissä Turun yliopiston omistukseen. Yliopisto alkoi rakentaa Tuorlan Laukkavuoreen tähtitieteellis-optista asemaa vuonna 1950, joka valmistui 1958. Ensimmäinen esimiehenä toimi maailmankuulu tähtitieteilijä, akateemikko Yrjö Väisälä.

Vuonna 1974 Suomen valtio osti Tuorlan tilan ja saman vuoden syksyllä siellä aloitti Tuorlan historian kolmas maanviljelyskoulu, joka on nykyään nimeltään Livia.

Tähtitieteen laitos toimi toukokuuhun 2018 saakka Tuorlassa ja muutti sitten Turkuun yliopiston yhteyteen. Muun maussa tähtitieteilijä Esko Valtaoja on opiskellut ja tutkinut tähtiä Tuorlassa. Nyt Tähtitornin on vallannut pieni Kuninkaantien käsityöläispanimo, joka saa energiansa aurinkopaneeleista.

”Panimomme sijaitsee Kuninkaantien varrella Tuorlan observatorion sydämessä. Paikassa, jossa historia kohtaa nykyaikaisen tähtitieteen, pannaan tähtien inspiroimaa ja tähtienergialla tuotettua olutta,” sanailee panimomestari Niko Hurskainen.

Teksti ja kuvat: Helena ja Heino Ylisipola

Heino YlisipolaHelena Ylisipola

Kirjoittajat kuuluvat  Hostellijärjestön valitsemiin Hostellireissaajiin, jotka tekevät vuoden 2019 aikana kotimaan matkan yöpyen verkostomme hostelleissa ja tuottavat reissustaan matkatarinan. Hostellireissaajat saavat tukea reissunsa hostellimajoituksiin ja matkakuluihin. Tarinallaan reissaajat osallistuvat myös Vuoden Hostellireissaaja 2020 -yleisöäänestykseen tammikuussa 2020.

Julkaistu 3.6.2019

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *