Kestävä matkailu – mitä sillä tarkoitetaan?

Matkailu tarjoaa mahdollisuuden nähdä uusia paikkoja, tutustua erilaisiin kulttuureihin ja irrottautua arjesta. Samalla matkailulla on vaikutuksia ympäristöön, paikallisiin yhteisöihin ja alueiden talouteen. Siksi kestävän matkailun merkitys on noussut viime vuosina yhä tärkeämmäksi.

Kestävä matkailu tarkoittaa matkailua ja matkailun kehittämistä tavalla, joka huomioi ympäristön, paikalliset ihmiset, kulttuurin ja taloudellisen kestävyyden myös tulevaisuudessa.

Tavoitteena on vähentää matkailun haitallisia vaikutuksia ja vahvistaa myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi paikalliseen hyvinvointiin, elinkeinoihin ja kulttuuriperinnön säilymiseen. Kestävä matkailu ei siis tarkoita matkustamisen lopettamista, vaan sitä, että matkailua pyritään toteuttamaan vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.

Kestävä ja vastuullinen matkailu – mitä eroa niillä on?

Kestävä matkailu ja vastuullinen matkailu liittyvät läheisesti toisiinsa, mutta ne eivät tarkoita aivan samaa asiaa.

Kestävyys on laajempi käsite, joka perustuu ajatukseen siitä, että nykyiset tarpeet voidaan täyttää vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia täyttää omiaan. Matkailussa tämä tarkoittaa ympäristön, paikallisten ihmisten ja talouden huomioimista siten, että matkailu voi säilyä elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Vastuullisuus puolestaan näkyy käytännön toimina ja valintoina. Se tarkoittaa matkailijoiden ja matkailualan toimijoiden tietoista pyrkimystä tunnistaa toimintansa vaikutuksia ja minimoida niistä aiheutuvia haittoja. Käytännössä vastuullinen matkailu voi tarkoittaa esimerkiksi paikallisten palveluiden suosimista, kierrätystä, energian säästämistä tai matkailun vaikutusten huomioimista osana yritysten toimintaa.

Voidaankin sanoa, että kestävyys on tavoite, ja vastuullisuus on keino sen saavuttamiseksi.

Kestävän matkailun periaatteet

Visit Finland on koonnut matkailutoimijoille yhteiset kestävän matkailun periaatteet, joiden tavoitteena on edistää ympäristön, paikallisyhteisöjen ja matkailuelinkeinon hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Periaatteissa korostuvat luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen, paikallisuuden tukeminen, ilmastovaikutusten huomioiminen sekä matkailun kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi kestävään matkailuun kuuluu vastuullinen liiketoiminta, turvallisuus, laatu sekä avoin viestintä matkailun vaikutuksista ja vastuullisuusteoista.

Kestävä matkailu ei synny yksittäisistä teoista, vaan jatkuvasta kehittämisestä ja sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin. Siksi Visit Finland painottaa myös pitkäjänteisyyttä sekä matkailuyritysten aktiivista roolia vastuullisuuden edistämisessä.

Kestävä kehitys matkailussa

Kestävän matkailun taustalla vaikuttavat myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030. Niiden tavoitteena on edistää ympäristön, ihmisten ja talouden hyvinvointia maailmanlaajuisesti.

Matkailulla voi parhaimmillaan olla merkittävä rooli useiden tavoitteiden saavuttamisessa. Se voi luoda työpaikkoja, tukea paikallisia yhteisöjä, vähentää eriarvoisuutta sekä auttaa säilyttämään luonto- ja kulttuuriperintöä tuleville sukupolville.

Kestävän matkailun merkitystä voidaan tarkastella erityisesti sen ympäristö-, sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten vaikutusten kautta. Näiden avulla voidaan arvioida, miten matkailu vaikuttaa ympäristöön, ihmisiin, kulttuureihin ja paikalliseen talouteen.

Ekologinen kestävyys

Ekologisessa kestävyydessä pyritään vähentämään matkailun ympäristövaikutuksia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi luonnon kulumisen ehkäisemistä, energian säästämistä, luonnonvarojen vastuullista käyttöä sekä päästöjen vähentämistä.

Matkailu kuluttaa energiaa, vettä ja muita luonnonvaroja sekä aiheuttaa päästöjä ja kuormitusta ympäristölle. Liikkuminen muodostaa suuren osan matkailun ilmastovaikutuksista, mutta myös majoitus- ja kulutusvalinnoilla on merkitystä.

Toisaalta matkailu voi myös lisätä ympäristötietoisuutta ja tukea luonnonsuojelua. Esimerkiksi kansallispuistot tarjoavat mahdollisuuden yhdistää luontomatkailu ja luonnon arvostuksen lisääminen.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä matkailu huomioi paikalliset ihmiset, yhteisöt ja kulttuurit. Tavoitteena on, että matkailu tukee alueiden hyvinvointia ja elinvoimaa eikä kuormita paikallisia yhteisöjä kohtuuttomasti.

Matkailu voi parhaimmillaan lisätä kulttuurien välistä ymmärrystä, vahvistaa paikallista identiteettiä ja auttaa säilyttämään kulttuuriperintöä. Suuret kävijämäärät voivat kuitenkin kuormittaa paikallista arkea, infrastruktuuria ja ympäristöä.

Taloudellinen kestävyys

Taloudellisesti kestävä matkailu tukee paikallisia yrityksiä, työpaikkoja ja alueiden elinvoimaa pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että matkailun tuomat hyödyt jakautuvat mahdollisimman laajasti paikallisille toimijoille.

Matkailu voi olla tärkeä tulonlähde erityisesti pienemmillä paikkakunnilla ja alueilla, joissa muita elinkeinoja on vähän. Samalla matkailuun liittyy myös haasteita. Monilla alueilla työpaikat ovat kausiluonteisia, ja matkailutulojen hyödyt eivät aina jää paikallisyhteisöihin. Liiallinen riippuvuus matkailusta voi myös tehdä alueista haavoittuvia matkailijamäärien vaihteluille.

Kestävästä matkailusta kohti uudistavaa matkailua

Viime vuosina keskusteluun on noussut myös uudistava matkailu. Siinä tavoitteena ei ole pelkästään vähentää matkailun haitallisia vaikutuksia, vaan jättää matkakohde aiempaa parempaan tilaan.

Käytännössä uudistava matkailu voi tarkoittaa esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta tukevia, paikallista kulttuuriperintöä vahvistavia tai yhteisöjen hyvinvointia edistäviä kokemuksia. Matkailijat voivat osallistua esimerkiksi perinnemaisemien hoitoon, luonnonympäristöjen ennallistamiseen tai paikallisen kulttuurin ylläpitämiseen liittyviin aktiviteetteihin.

Suomessa uudistavan matkailun elementtejä voi sisältyä esimerkiksi lammaspaimenlomiin, joissa perinnemaisemien hoito tapahtuu laiduntavien eläinten avulla, paikalliseen ruokakulttuuriin liittyviin karjalanpiirakkapajoihin, perinnekäsityötyöpajoihin sekä luontoyhteyttä vahvistaviin kokemuksiin, kuten ohjattuihin luontokävelyihin, metsäjoogaan tai luonnossa toteutettaviin rentoutumisharjoituksiin.

Uudistava matkailu nähdään usein kestävän matkailun seuraavana kehitysvaiheena: tavoitteena ei ole ainoastaan vähentää haittoja, vaan tuottaa aktiivisesti hyötyä luonnolle, kulttuurille ja paikallisyhteisöille

Kestävä matkailu Suomessa

Suomessa kestävää matkailua pyritään edistämään monin tavoin sekä alueellisilla että kansallisilla strategioilla. Erityisesti Visit Finlandin Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelma on kestävyyden edistämisessä keskeisessä roolissa. Se auttaa matkailuyrityksiä ja matkailualueita kehittämään toimintaansa vastuullisemmaksi ja sitoutumaan kestäviin toimintatapoihin.

STF-ohjelmassa alueet ja yritykset kulkevat seitsemän askeleen kestävän matkailun kehittämispolun, jonka jokaiseen askeleeseen liittyvät kansainvälisten standardien mukaiset kriteerit. Polun kulkeneet ja kriteerit täyttäneet alueet ja yritykset saavat käyttöönsä STF-merkin.

Kestävän matkailun tavoitteet näkyvät Suomessa esimerkiksi luonnon ja kulttuuriympäristöjen säilyttämisessä sekä paikallisten yhteisöjen ja alueiden elinvoiman tukemisessa. Esimerkiksi kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden käyttöä pyritään ohjaamaan tavalla, joka tukee sekä luonnon säilymistä että matkailukokemusten tarjoamista myös tulevaisuudessa.

Hostellit ja kestävä matkailu

Myös majoituksella on merkitystä matkailun kestävyyden kannalta. Majoituspaikan sijainti, energiatehokkuus, kierrätysratkaisut ja resurssien käyttö vaikuttavat sen ympäristövaikutuksiin. Lisäksi majoitus voi tukea paikallista elinvoimaa, kulttuuriperinnön säilymistä sekä matkailijoiden ja paikallisyhteisöjen välistä vuorovaikutusta.

Hostellit voivat tukea kestävää matkailua esimerkiksi yhteiskäyttöisten tilojen ja keskeisten sijaintien kautta. Hostelleissa yhteiset keittiöt ja oleskelutilat mahdollistavat resurssien tehokkaamman käytön sekä luovat tilaisuuksia matkailijoiden väliselle vuorovaikutukselle ja kulttuurien kohtaamiselle. Monissa hostelleissa matkailija voi valita palveluita omien tarpeidensa mukaan. Tämä voi tukea resurssien tehokkaampaa käyttöä, kun palveluita ei tuoteta tai kuluteta enempää kuin on tarpeen. Näin hostellit voivat edistää sekä ympäristöllistä että sosiaalista kestävyyttä.

Moni hostelli toimii rakennuksessa, jolla on oma historiansa. Olemassa olevien rakennusten hyödyntäminen voi tukea kulttuurista kestävyyttä säilyttämällä rakennusperintöä ja antamalla historiallisille kohteille uuden elämän. Verkostostamme löytyy esimerkiksi hostelleja, jotka toimivat vanhoissa kouluissa, kartanoissa, sairaaloissa tai muissa historiallisissa rakennuksissa.

Monet hostellit ovat myös paikallisesti omistettuja tai tiiviisti sidoksissa omaan toimintaympäristöönsä. Tällöin matkailun tuomat hyödyt voivat tukea alueen elinvoimaa, paikallisia palveluita ja muita alueen yrityksiä.

Osa Suomen Hostellijärjestön verkoston hostelleista käyttää kansainvälisen Hostelling International -järjestön HI-Quality & Sustainability (HI-Q&S) -laatujärjestelmää, joka yhdistää laadunhallinnan ja kestävän kehityksen periaatteet. HI-Q&S on lisäksi yksi Sustainable Travel Finland -ohjelmassa hyväksytyistä sertifikaateista, ja useat Hostellijärjestön verkoston hostellit ovat saavuttaneet myös Sustainable Travel Finland -merkin.

Kestävä matkailu ei synny yksittäisestä valinnasta, vaan monista pienistä teoista. Kun matkailijat, yritykset ja matkakohteet toimivat yhdessä, matkailu voi parhaimmillaan tuottaa hyvinvointia sekä ihmisille että ympäristölle myös tulevaisuudessa.

Julkaistu 3.6.2026