Koira mukaan ja menoksi — juhannukseksi Teuvan Opintola B&B:hen
Hostellireissaajatarina 3: Alli Palojärvi
Reissukohde: Opintola Bed & Breakfast, Teuva/Norinkylä
Hain hostellireissaajaksi koirani Leetin kanssa, sillä eihän karvakaveria tee mieli tai tarvitse jättää lomallakaan kotiin. Kun vihreää valoa tuli, pyysin seuraksi myös ystäväni Annin, joka ottaa vastaan haasteen kuin haasteen. Meillä on Annin ja Leetin kanssa kokemusta yhteisestä road tripistä viime kesältä, kun tutustuimme Länsi-Viroon. Tänä vuonna päädyimme Suomen Hostellijärjestön suosituksesta Länsi-Suomeen Teuvalle Opintola B&B:hen. Ajankohdaksi valikoitui juhannus, ja liikkumavälineenämme oli oma auto, sillä reissukohteemme olivat julkisella liikenteellä erittäin heikosti tavoitettavia.
Sieltä se Opintola jo pilkistää!
Kaikki koirat eivät matkustamisesta välitä, mutta Leetiä on totutettu reissuelämään alusta alkaen. Matkustan mielelläni koiran kanssa, ja koira innostuu etenkin luontokohteista. Kesällä auton ja ulkolämpötilan kanssa tulee kuitenkin olla erittäin tarkka. Osa nähtävyyksistä ei myöskään sovi koiran kanssa vierailtaviksi, mutta reissuelämä on helpompaa, kun matkalla on vähintään kaksi ihmistä, koska silloin toinen voi käydä koirilta kielletyssä kohteessa ja toinen pitää koiraa. Vuoroja voi sitten vaihtaa. Vaikka moni vielä arastelee karvakaverin kanssa matkaamista, niin ei hätää – meillä on Suomessa mahtavan mielenkiintoisia ja koiraystävällisiä paikkoja! Monien majoituspaikkojen omilta sivuilta on vielä vähän haastavaa löytää, kelpaako rekku reissukaveriksi vai ei, vaikka koirat usein ovat tervetulleita ainakin pientä lisämaksua vastaan. Suomen Hostellijärjestön sivuilta etsiminen oli kuitenkin helppoa. Kun hostellien esittelysivut avaa, kohdasta ”palvelut” näkee, ovatko lemmikit tervetulleita vai eivät. Opintola B&B oli yksi hostelleista, joita toivoin hakemuksessani, koska sieltä näki heti, että lemmikit ovat tervetulleita.
Ajoimme porukalla Pohjanmaalle jo keskiviikkona, mutta reissumme lähti täysillä käyntiin vasta perjantaina. Päivästä oli povattu tuulista ja pilvistä säätä, ja ulkona olikin vain 12 astetta (perinteinen kylmä juhannussää), jolloin uskalsimme ottaa koiran jo heti mukaan autoon odottamaan. Aamumme alkoi Aava Kertun kotitilalla Mustasaaressa (Korsholm), jossa tutustuimme Annin kanssa tilan eläimiin ja kävelytimme laamoja. Tila on järjestänyt alpakkakävelyitä jo pidempään, mutta saimmekin kunnian toimia laamojen, Lucky Luke ja Red Bull, ensimmäisinä asiakaskävelyttäjinä.
Red Bull ja Alli tankkaamassa metsäretken jälkeen
Ihanien eläimien kanssa touhuamisen jälkeen siirryimme läheiselle Sommarön linnakealueelle. Linnakealueena paikka ei ollut kovin jännittävä, mutta luontopolkuna ja Pokémonin pelimaastona se oli aivan loistava. Koira nautti luontopolusta täysillä ja sillä oli neliveto päällä melkein koko kierroksen ajan. Kävimme katsomassa alueella pienen pientä hiidenkirnua, rantamaisemia ja muutamia tykkialustoja. Myös ajomatkan maisemat olivat silmiä hivelevät, sillä keskikesän vehmaus ja merimaisemat Raippaluodon sillalta tarjosivat meille viileänäkin päivänä katsottavaa.
Sommarön luontopolulla oli upeat kalliot, ja Roadtrip alkakoon tosissaan!
Mustasaaren jälkeen pysähdyimme Vaasassa syömään ja jatkoimme matkaamme Etelä-Pohjanmaalle. Soitimme Opintolaan etukäteen ja saimme iloksemme luvan tulla paikan päälle jo etuajassa – saimme tässä jo esimakua hyvästä palvelusta. Opintola oli majapaikkana aivan hurmaava! Tilava, kauniiden puiden täyttämä piha, jonka keskiössä oli vanha, arvokas kansakoulu sekä sen lisärakennus. Koiran kanssa vierailevat pääsevät yöpymään sviittiin, eli ulkona sijaitsevaan entiseen opettajan navettaan. Se on kuulemma monen vakioasiakkaan lempihuone.
Omistajaperheen herrasmies esitteli meille päätaloa sekä meidän majapaikkaamme vanhassa navetassa ja kertoi, että entisaikaan jokaisella opettajalla oli oikeus pitää yhtä lehmää. Sopessamme meillä oli makuuhuone, jossa oli erinomaiset sängyt, sekä olohuone, joka sisälsi myös oman minikeittiön. Lisäksi aivan huoneemme vieressä oli sauna ja wc-tilat. Koska huoneessamme oli ilmalämpöpumppu, ei makuuhuoneessa paistumista tarvinnut pelätä saunan läheisyydestä huolimatta.
Hostellihuoneeksi muodonmuutoksen kokenut entinen opettajan navetta
Teuvan maalaismaisemissa mieli lepäsi
Saimme kuulla myös talon historiasta ja siitä, kuinka omistajaperheen rouva oli aikoinaan ollut koulussa oppilaana. Talon menneisyydestä kertoivat rakkaudella esille laitetut vanhat esineet. En voinut olla myöskään ihastumatta talon komeisiin pönttöuuneihin! Lisäksi Opintolassa pidetään paikallisen kansalaisopiston käsityökursseja, minkä huomasi käsityötarvikkeista sekä valmiiksi tehdyistä taidonnäytteistä.
Opintolassa oli kansakouluhistorioista kertovia hurmaavia vanhoja esineitä, ja seinälle laitetut opetustaulut keuhkotautia vastaan sisälsivät erinomaisia neuvoja!
Opintolasta löytyy itsetehtyjen verhojen ja muiden kodintekstiilien lisäksi myös upeita villakäsitöitä
Löydettyämme paikkamme Opintolasta tyhjensimme auton, jätimme Leetin lepäämään ja lähdimme autolla kohti Merikarviaa. Pohjalainen seikkailumme otti satakuntalaisen käänteen, sillä Faija piti juhannuksena keikan Kasalan kalasatamassa. Tanssittuamme keikan loppuun käänsimme keulan takaisin kohti Teuvan Norinkylää ja palasimme Opintolaan.
Leeti jäi nauttimaan lekottelusta
Ohoi Merikarvia!
Siellä, siellä se Faija on & Suomi-Filmin tunnelmaa juhannustansseissa
Juhannuslauantaina nautimme Opintolan herkullisen aamupalan. Meille oli kerrottu, että eräs singaporelainen vieras oli täysin ihastunut puuroon ja kysynyt, miten näin herkullinen puuro tehdään. Tämän myötä hän oli päässyt oppiin keittiön puolelle perheen tyttären eli Opintolan keittiömestarin kanssa! Puuroa oli siis pakko testata tämän tarinan jälkeen, ja tottahan se oli, puuro vei kielen mennessään, etenkin kun siihen laittoi talon rouvan itse tekemiä hilloja päälle. Merikarvialla syödessämme kasvisvaihtoehtoja ei perunan lisäksi ollut, mutta Opintolan aamiaispöydässä löytyi vaihtoehtoja niin seka- kuin kasvissyöjälle. Lisäksi kuulimme vinkin, että vegaanivaihtoehtoja löytyy kysyttäessä.
Mitäs kaikkea sieltä aamupalalta löytyikään?
Juhannusaamun vietimme saunassa leppeissä löylyissä. Talon rouvan uran käsityönopettajana huomasi myös täällä, sillä jopa pefletit olivat itseommeltuja. Myöhemmin saimme kuulla, että pefletit oli tehty kierrätysmateriaaleista eli vanhoista pöytäliinoista.
Koska hostellissa oli myös laitettu vinkkejä lähialueen aktiviteeteista, inspiroiduimme lähtemään Teuvan kulttuurikävelylle. Päivä oli erittäin kuuma, joten tämä lyhytkin kävely tuntui suoritukselta. Oli hauskaa huomata, että kulttuurikävelyn pysäkit olivat samat kuin Pokémon-kartan pysäkit. Osa kohteista oli hautausmaalla, joten niillä kävimme vuorotellen. Leeti nautti kulttuurikävelystä ja nuuskutteli Teuvan tuoksuja täysin palkein.
Juhannuksen takia moni paikallisista yrityksistä ei pitänyt oviaan avoinna, muuten olisimme varmastikin käyneet tutustumassa kahvilaan ja kirpputoreihin. Sen sijaan nautimme kaupasta ostetut jäätelöt ja lähdimme ajamaan kohti Parraa. Jos päivä olisi ollut viileämpi, olisimme varmastikin käyneet tutustumassa Parran ulkoilureitteihin. Sen sijaan kävimme katsomassa maailman suurinta keihästä. Alue oli niin vehreä ja keskellä oli niin houkutteleva uimalampi, että harmittelimme useaan kertaan, että uikkarit olivat jääneet matkasta. Jos suuntaatte Parralle kesällä kauniina päivänä, älkää toistako meidän virhettämme, vaan ottakaa ehdottomasti uimavermeet mukaan.
Leeti nauttimassa Teuvan kulttuurikävelystä. Siinä se on, maailman suurin keihäs!
Parran vierailumme jälkeen vietimme iltapäivää grillaillen Opintolassa. Pidimme pienen hengähdystauon, jonka jälkeen päätimme Parran uimalammesta inspiroituneina etsiä toisen uimapaikan. Järvi-Suomen kasvatille tuli yllätyksenä, että päädyimmekin pidemmälle kruisailuretkelle. Ensimmäisellä uimarannalla oli ääretön määrä matkailuautoja ja ihmisiä. Väentungoksen takia ajoimme aina Ilmajoen puolelle etsimään rauhallisempia pulikointivesiä. Kun talviturkki oli heitetty, suuntasimme kaupan kautta takaisin Opintolaan. Grillihammastamme oli jäänyt lounaasta kolottamaan, joten pistimme kakkoskierroksen herkkuja tulille. Loppuillan nautimme jutustellen Opintolan perheen kolmen sukupolven kanssa. Leeti-koira nautti pihassa vapaana juoksemisesta ja perheen nuorimman polven kanssa puuhaamisesta. Oli ihanaa, kuinka koira huomioitiin esimerkiksi vesiämpärillä ja sillä, että saimme laittaa pihan portit kiinni turvallista juoksentelua varten.
Ny rillataa!
Leeti nauttii vapaudesta Opintolan suurella pihamaalla
Toisen erinomaisesti nukutun yön, maukkaan aamupalan sekä aamuaskartelujen jälkeen lähdimme jälleen kohti Teuvan kirkonkylää. Juhannusviikon sunnuntaina Teuvan museot olivat auki, ja pääsimme sekä Teuvan kotiseutumuseoon että Pyörätalliin. Pyörätallilla myös Leeti pääsi ensimmäistä kertaa museoon sisälle asti. Museovierailujen jälkeen lähdimme ajelemaan Karijoen Susiluolan suuntaan. Kyseisen luontopolun varrella pääsimme näkemään niin komean pirunpellon, pohjalaiset maisemat avaavan näkötornin kuin myös kuulun luolan, josta on löytynyt arkeologisissa kaivauksissa työkaluja jopa 120 000 vuoden takaa. Luontoreippailujen jälkeen menimme tankkaamaan itsemme KaBaLossa, josta mukaan tarttui myös tuliaisiksi paikallista herkkuruisleipää kotiin.
Opintolassa pääsi kokeilemaan käsitöitä – huomaa myös upea pönttöuuni taustalla
Pyörätalli oli upea museo – ja plussaa siitä, että kiltin koiran sai ottaa mukaan
Kulttuurikierroksen (johon myös museot kuuluivat) varrella oli penkkejä taukoja varten ja lopuksi
Susiluola!
Reissumme päättyi Karijoelle, mutta takaraivossa ovat jo seuraavat suunnitelmat… Teuvalla on vielä monta museota kokematta ja Tove Janssonin maalaama kirkon alttaritaulu näkemättä. Ja myöhemmin kesällä on luvassa siirrettävien saunojen tapahtuma Sauna-ajot. Ja ehkä seuraavalla kerralla Opintolan lisäksi kerkeäisi käymään myös Ylimarkussa Närpiön puolella Övermark B&B:ssä?
Teksti ja kuvat: Alli Palojärvi
Kirjoittaja on yksi Hostellijärjestön valitsemista Hostellireissaajista, jotka tekevät vuoden 2024 aikana kotimaan matkan yöpyen verkostomme hostelleissa ja tuottavat reissustaan matkatarinan. Hostellireissaajat saavat tukea reissunsa hostellimajoituksiin ja matkakuluihin. Tarinallaan reissaajat osallistuvat myös Vuoden Hostellireissaaja 2025 -yleisöäänestykseen tammikuussa 2025.
Julkaistu 1.8.2024
Vastaus
-
Ihana tarina!


Vastaa