Sallan Naruska – In the Middle of Nowhere

Hostellireissaajatarina 8: Henna Ojalehto
Reissukohde: Naruskan retkeilymaja, Salla/Naruska

Tämän hostellireissaajan matka suuntautui Naruskan retkeilymajalle Sallaan. Innokkaan retkeilijän ja vaeltajan matkakohteeksi se valikoitui, sillä Itä-Lapin luontokohteet ovat muuta Lappia vähemmälle tutustumiselle jääneitä ja sopivan viikonloppumatkan etäisyydellä kotoa Rovaniemeltä.

Etäisyyksiä Naruskan retkeilymajalta:
Tuntsan Pubi: 31 km
Sallatunturi:55 km
Salla: 45 km
Sodankylä: 154 km
Kuusamo: 157 km
Rovaniemi: 195 km
Oulu: 373 km
Helsinki: 960 km

Reissusuunnittelua helpotti Naruskan retkeilymajan selkeät ja hyviä kohdevinkkejä sisältävät nettisivut ja Instagram-tili. Naruskan alueella kulkee muun muassa UKK-reitti, jonka pätkiä voi kulkea retkeilymajalta käsin, useampi tunturi on mahdollista valloittaa päiväretkenä, eikä Tuntsan erämaakaan ole pitkän matkan takana. Kalastamaan tulleet voivat ostaa alueen kalastusluvat retkeilymajalta ja (suurpetojen ja metsäkanalintujen) metsästäjät pitää retkeilymajaa tukikohtanaan. Suositusten perusteella meidän viikonloppusuunnitelmaksemme muodostui vieraileminen Karhutunturille ja Sorsatunturille.

Naruskan retkeilymajalle ajoimme retkiseuraksi lupautuneen ystävän kanssa molemmat omilta tahoiltamme, minä Rovaniemeltä ja hän Oulusta, perjantaina työpäivän jälkeen. Perillä omistajat Irina ja Paavo ottivat meidät lämpimästi vastaan.

Irina esitteli retkeilymajan ja sen tilat. Naruskan Retkeilymaja sijaitsee vanhalla Naruskan koululla, joka toimii nykyisin paitsi retkeilymajana, Paavon ja Irinan kotina, myös kylätalona. Talo on täynnä historian havinaa eri vuosikymmeniltä peräisin olevien tavaroiden sekä erilaisten seinillä olevien lehtijuttujen ja taulujen muodossa. Irina ja Paavo ovat omistaneet kiinteistön reilun vuoden verran ja kertovat pitävänsä retkeilymajaa yllä ”harrastuksena”, sillä molemmat työskentelevät pääasiassa etänä kotoa käsin omille työnantajilleen.

Perillä olimme sen verran hyvissä ajoin, että majoittumisen jälkeen kerettiin kipaista vielä Karhutunturille. Karhutunturin lähtöpaikalle, noin viiden kilometrin päähän retkeilymajalta ajoimme autolla. Reittiopasteet tienvarressa ovat erittäin hyvät, joten perille löytäminen ei erityisempiä navigaattorin- tai kartanlukutaitoa vaadi, ja myös ennen lähtöä saatiin hyvä suullinen opastus Irinalta

Auton jättöpaikalta Karhutunturin päälle oli noin kolmen kilometrin matka. Karhutunturin päällä sijaitsee masto, joten koko matkan tunturin päälle pääsee kävelemään helppokulkuista hiekka- ja sorastettua tietä pitkin. Reitti soveltuu siis heikompijalkaisellekin retkeilijälle ja matka taittui joutuisasti ylämäestä huolimatta.

Karhutunturilta maisemat ovat upeat ja ruskaakin päästiin ihastelemaan. Tänä vuonna tämän parempaa ruskaa ei taideta saadakaan. Karhutunturin päältä löytyy myös mukava ”turistikuvaspotti”, jossa mekin kuvailimme toisiamme tovin.

Puolivälissä matkaa Karhutunturille on kota, jossa paluumatkalla paistelimme makkarat.

Retkeilymajalla yövyimme kahden hengen huoneessa, jaetuilla wc- ja peseytymistiloilla. Retkeilymajalla olisi tarjolla myös yhteismajoitusta vanhoissa ylä- ja alaluokan tiloissa nukkuen. Luokkatiloissa on omat lavuaarit ja jääkaapit, wc-, peseytymistilat jaetaan toisten majoittujien kesken. Majoituksiin ei kuulu omia lakanoita, mutta halutessaan ne saisi vuokrata retkeilymajalta. Piha-alueella on mahdollista majoittua myös omassa teltassa tai asuntoautossa yhteisiä wc- ja peseytymistiloja käyttäen. Tällä kertaa olimme retkeilymajan ainoat majoittujat, joten saimme rauhassa ”olla kuin kotonamme”, eikä esimerkiksi vessajonoja päässyt syntymään.

Retkeilymajalla on myös yhteistä oleskelutilaa. Keittiötilat jaetaan myös toisten matkailijoiden kanssa ja ne ovat myös omistajien Irinan ja Paavon omassa kotikäytössä. Takuuta omasta rauhasta kaipaavalle saatavilla olisi myös kahden hengen ”sviitti”, jossa on parisänky ja oma wc. Tässä majoitusvaihtoehdossa lakanat kuuluisivat majoituksen hintaan.

Iltamme retkeilymajalla kruunasi saunominen Retkeilymajan kellarikerroksessa sijaitsevissa, täysin remontoiduissa saunatiloissa. Saunatilat antoivat ihanan spa-kokemuksen hienolla sisustuksellaan. Myös ekologisuus on mukavasti huomioitu tarjoamalla vierailijoille kankaisia laudeliinoja, jotka saa käytön jälkeen jättää pestäviksi. Myös käsipyyhkeitä löytyy wc:stä samalla periaatteella.

Aamulla heräsimme punkista hyvin levänneinä ja virkeinä kohti päivän uusia seikkailuja. Myös älykello näytti, että yö oli nukuttu lähes täydellisesti. Retkeilymajan hiljaisuus ja valottomuus todella tekevät unenlaadulle hyvää!

Majoitukseen on mahdollista ostaa aamupala, ja siihen me päädyimme. Aamupalaan sisältyi kaurapuuroa, mehukeittoa ja leipää päällisineen sekä teet ja kahvit, eli aivan tavanomainen, ravitseva ja hyvä kotiaamupala. Söimme sitä yhdessä Irinan kanssa samalla yhdessä jutellen.

Irina kertoi, että muina sopivan päiväretkietäisyyden päässä retkeilymajalta olisi muun muassa Kivitunturi Savukosken puolella sekä periaatteessa kaikki lähialueen tunturit ja vaarat etenkin sellaisille, joilla on kartanluku- tai eränkäyntitaitoja mennä luonnossa ilman merkittyä reittiäkin. Varsinaisia merkittyjä ympyräreittejä lähialueella ei kauheasti ole, vaan esimerkiksi UKK-reitin pätkiä päiväretkenä mennessä voi retkeilymajalta mahdollisuuksien mukaan sopia kyydityksen lähtöpisteeseen A ja haun kohteeseen B. Kyydityksiä tarjoaa myös Naruskassa sijaitseva legendaarinen Tuntsan pubi. Irina suosittelee Tuntsan pubia muutenkin pysähtymiskohteena kehuen paikan pizzoja.

Retkeilymajalta jatkoimme matkaa UKK-reittiä pitkin yhden yön etapille Sorsatunturille. Irina ehdotti, että voimme jättää toisen auton retkeilymajan pihaan ja poimia auton mukaan samalla, kun seuraavana päivänä tulemme samaa reittiä takaisin. Sehän sopi meille, sillä matkaa Sorsatunturin lähtöpaikalle on noin 30 kilometriä retkeilymajalta eteenpäin. Sorsatunturi olisi huiputettavissa myös päiväretkellä, joten periaatteessa retkeilymajaa olisi voinut pitää toisenkin yön tukikohtana. Päivämatkaa tällöin kertyisi käveltäväksi lumettomana aikana noin 20-26 kilometriä riippuen siitä, kuinka pitkälle reitin alkupätkää, Sorsajoentietä, auton saa ajettua. Talvella tielle ei ole talvikunnossapitoa.

Reitti Sorsatunturille menee kelkkareittiä mukaillen pääosin kangasmetsässä ja suoalueilla. Reitti on suhteellisen helppokulkuista. Kivikkoisempi polku alkoi vasta yöpymispaikkamme, Vaarinkehuman varaustuvan lähetessä. Reitille sattuu myös parit pitkospuut, joilla sai kulkea varovasti niiden huonokuntoisuuden vuoksi.

Tuvalla syödyn lounaan jälkeen matka jatkui kevyellä varustuksella, päiväreppu selässä kohti Sorsatunturin huippua. Varsinaista kävelyreittiä huipulle emme oikein löytäneet, mutta karttaa katsoen, isoimmat kosteikkoalueet kiertäen suunnattiin ylös tunturiin. Etukäteen katsotun säätiedon perusteella jännitimme koko päivän, kastummeko matkalla vai emme. Lopulta tuuri ja keli suosi meitä ja koko viikonlopun aikana kohdallemme sattui vain pari kuuroa, emmekä niidenkään aikana juurikaan kerenneet kastua.

Tunturin huiputuksen jälkeen pääsimme nauttimaan aurinkoisesta ja epätavallisen lämpimästä syyskuun illasta, luonnon rauhassa. Vaarinkehuman varaustuvalla yöpyminen oli suorastaan ”luksusvaeltamista” sillä ihan oikealla patjalla nukkumisen lisäksi pääsimme saunomaan Vaarinkehuman tuvan pihapiirissä olevaan saunaan. Ai että, onko parempaa kuin tunturin huiputuksen jälkeen lämmittää sauna erämaassa, ihan täydessä hiljaisuudessa nauttien täydestä auringonpaisteesta ennen illan pimenemistä!

Sunnuntaina palasimme samaa UKK-reittiä takaisin ja pysähdyimme vielä Tuntsan Pubiin pizzalle ennen kotimatkaa. Vissiinkin nälkä rinkka selässä taivaltamisen jälkeen oli sen verran suuri, että pizza ei kerennyt kuvattavaksi asti.

Viikonloppureissulta kotiin palasi kaksi väsynyttä, mutta tyytyväistä retkeilijää. Naruskan retkeilymajasta jäi hyvä fiilis ja voisin yöpyä siellä toistekin, kun omat vaellus/retkeilyreissut uudestaan Itäkairan alueelle suuntautuvat.

Kenelle suosittelisin Naruskan retkeilymajaa?
•  Retkeilijälle, metsästäjälle tai kalastajalle tukikohdaksi Naruskan lähiseudulla liikkuessa.
•  Pysähtymispaikaksi esimerkiksi UKK-reittiä vaeltavalle tai Tuntsan erämaahan matkaavalle.
•  Sinulle, jolle Itä-Lapin luontokohteet eivät ole vielä niin tuttuja.
•  Sinulle, joka haluat liikkua omassa rauhassa ilman merkittyjen reittien ruuhkaa.
•  Sinulle, joka et vaadi majoitukselta luksusolosuhteita ja siedät tilojen jakamista toisten, itsellesi vieraiden ihmisten kanssa.
•  Sinulle, joka et pelkää sitä, että sijainti on oikeasti ”keskellä ei mitään”.

Teksti ja kuvat: Henna Ojalehto

Tutustu Naruskan retkeilymajaan

Kirjoittaja on yksi Hostellijärjestön valitsemista Hostellireissaajista, jotka tekevät vuoden 2024 aikana kotimaan matkan yöpyen verkostomme hostelleissa ja tuottavat reissustaan matkatarinan. Hostellireissaajat saavat tukea reissunsa hostellimajoituksiin ja matkakuluihin. Tarinallaan reissaajat osallistuvat myös Vuoden Hostellireissaaja 2025 -yleisöäänestykseen tammikuussa 2025.

Julkaistu 21.11.2024