Melontaa, saunomista, hyvää ruokaa ja lupsakoita ihmisiä – loma lämminhenkisessä Majatalo Pihlajapuussa Nurmeksessa

Hostellireissaajatarina 5: Niina Heikkilä
Reissukohde: Majatalo Pihlajapuu, Nurmes

Majatalo Pihlajapuu:

• Majatalon omistaa Äksyt Ämmät oy
• Vuodesta 2000 alkaen
• Toimii entisessä Nurmeksen Salmenkylän koulussa, noin 20 kilometriä Nurmeksen keskustasta
• Huoneet 1hh ja 2hh – hintaan kuuluvat lakanat, pyyhkeet ja kylpytakki sekä maittava aamiainen. Vessat ovat käytävillä. Puulämmitteinen sauna 10 euroa/henkilö. Koirakaveri maksutta mukaan. Mahdollista ostaa myös täysihoito.
• Kestävän kehityksen periaatteita noudattava: Visit Finlandin Sustainable Travel Finland (STF)-merkki ja TourCert -sertifikaatti
• Äksyt Ämmät tarjoaa mm. luontoretkiä meloen, pyörällä, hiihtäen ja patikoiden, kanoottien vuokrausta, erilaisia saunoja ja karjalaisia ruokailuja. Majatalosta majataloon -retket hiihtäen tai pyörällä ovat suosittuja.

Tutustuin Suomen hostellireissaajaksi hakiessani Suomen hostelleihin ja Majatalo Pihlajapuu tuntui vetoavan minuun. Pohjois-Karjala – isäni synnyinseutu – on ollut aina minulle rakas. Kuuntelin YLE:n radio-ohjelman Äksyistä ämmistä ja Pihlajapuun arjesta ja siitä oli jäänyt toive päästä majatalon vieraaksi.

Innostun helposti ja sen jälkeen minun on pakko saada kaikki tarvittava tieto matkan kohteesta. Ostin keväällä ilmestyneen Pohjois-Karjalan retkeilyoppaan ja selailin nettiä etsien mielenkiintoisia vierailukohteita. Tahdon myös päästä kunnolla tunnelmaan ja tutustua paikkoihin ja ihmisiin, joten en voinut kuvitella viettäväni vain yhtä yötä majatalossa, joten varasin miehelleni ja koiralleni kolmeksi yöksi huoneen Majatalo Pihlajapuusta.

Kylttien mukaan käännytään

Majatalo Pihlajapuuhun enää 30 kilometriä – mielenkiintoinen kyltti. Välillä on hauska kääntyä tienviittojen opastamana ilman Google Mapsia. Ei muuta kuin käännös oikealla ja löytönä tunnelmallinen Ylä-luostan kahvila. Tarjolla oli kaikenlaisia omia leipomuksia, tällä kertaa voitti juuri paistettu munkki. Kahvilan pihapiirissä on lampaita ja kanoja, kirpputori sekä pieni savottanäyttely.

Lämminhenkinen mummola

Majatalo Pihlajapuuta ei ole turhaan sanottu mummolaksi, sillä siellä on persoonallinen sisustus erilaisine huoneineen sekä lämmin ja sydämellinen ilmapiiri.

Tyylikäs leidi tien varrella maitolaiturilla toivotti meidät tervetulleiksi Pihlajapuuhun ja majataloon sisälle astuessamme majatalon emäntä Minna Murtonen esitteli meille huoneemme. Ruisleivän tuoksu leijaili huoneeseemme, kun kansainväliset vieraat leipoivat tuvassa.

Majatalo Pihlajapuu toimi vuosina 1930–1998 Salmenkylän kouluna. Äksyt Ämmät on pyörittänyt majoitustoimintaa Salmenkylän koululla vuodesta 2000 alkaen; tällä hetkellä omistajana on Minnan lisäksi Kirsi Partanen. Suurin asiakasryhmä on alusta asti ollut saksalaiset matkailijat, jotka tulevat 1–2 viikoksi majataloon nauttimaan hiljaisuudesta ja luonnosta sekä maukkaasta ruoasta. Äksyt ämmät järjestävät vieraille erilaisia aktiviteetteja, kuten leipomista ja ruoanlaittoa, pyöräilyä, melontaa, hiihtoa, potkukelkkailua, saunomista ja avantouintia.

Minna Murtonen kertoi, että saksalaisille tärkeä osa lomaa on rauhoittuminen ja kiireettömyys. Hän kertoo, että korona-aikana ulkomaalaisia vierailijoita ei tullut, joten Äksyt Ämmät lisäsivät kotimaan markkinointia mm. liittymällä Suomen Hostellijärjestöön. Monitoiminainen – ihailen Minnan taitoa olla ja työskennellä. Minna sanookin, että Äksyt Ämmät on elämäntapa, josta hän nauttii. Hänelle on tärkeää, että hän ohjaa vain sellaisia aktiviteetteja, joista itsekin pitää.

Pihlajapuu ja kettu ovat tärkeä osa majatalon persoonallista sisustusta ja joka puolella pääsee ihailemaan taidetta; jopa vessan seinää koristaa kettu ja pihlajapuu -maalaus. Huoneessamme oli kaksi erillistä sänkyä. Koiralle oli oma sänky ja ruokakupit. Suihku ja sauna sijaitsevat samassa rakennuksessa. Vessat löytyivät käytäviltä.

Talon sydän on iso tupa pitkine pöytineen. Huone on monikäyttöinen: siellä ruokaillaan, järjestetään erilaisia ohjattuja tuokioita, kuten ruisleivän leipomista tulopäivänämme ja mikäs on parempi paikka pelata lautapelejä, katsoa televisiota ja lueskella lehtiä ja kirjoja – tai vaikka tutustua talon muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan. Asiakkailla ei ole omaa keittiötä käytössä, mutta tarjolla on aina jotain pientä purtavaa, juotavaa ja vedenkeitin myös. Virvokkeita on erikseen myytävänä. Aamiainen kuuluu huoneen hintaan. Täysihoidon voi ostaa erikseen.

Talon pihalla on monia paikkoja oleskeluun. Kuumana kesäpäivänä oli mukava mennä ottamaan päiväunet riippukeinuun ihastellen samalla hauskoja linnunpönttöjä. Majatalon vieressä on kylän liikuntasali, jossa toisena päivänä melonnan jälkeen joogasimme. Liikuntahallin takana on jalkapallokenttä, josta löytyi myös talvirientoihin napakelkka. Muutaman sadan metrin päässä sijaitsee Viemenenjärvi, johon voi vaikka pulahtaa uimaan tai mennä melomaan vuokrakanooteilla.

Kylmäsavustettua haukea ja mansikoita

Ensimmäisenä iltana söimme päivällisen muiden vieraiden kanssa. Istuimme kaikki tuvan pitkässä pöydässä ja samalla luontevasti tuli jutusteltua kaikkien kanssa. Rakastan ihmisten elämän tarinoita. Olen välillä liiankin utelias ja innostunut, joten keskustelut eivät millään lopu. Marie oli tullut Saksan Dresdenistä hakemaan rauhaa ja hiljaisuutta. Jyväskylästä kotoisin oleva suomalainen pariskunta vietti muutaman päivän majatalosta majataloon pyöräillen ja yhdysvaltalainen vanhempi pariskunta oli ollut jo useamman kerran Suomessa. Majatalosta majataloon pyöräily tai hiihto kuulostaa mielenkiintoiselta elämykseltä – ehkäpä seuraavalla kerralla sitten. Seuraavana päivänä ryhmä eteni pyöräillen Laitalan Lomat -majataloon, jossa odotti majoitus, sauna ja päivällinen.

Minnan mukaan ruokailussa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon lähialueen raaka-aineita. Äksyillä Ämmillä on runsaasti yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Lähes kaikki tehdään itse alusta asti. Päivällisen ruoka oli todella maittavaa. Söimme haukipihvejä ja punajuuripaistosta. Saimme maistella asiakkaiden leipomaa ruisleipää ja jälkiruoaksi marjaista kermakakkua. Jälkiruoan aikana haastattelin Minnaa ja katsoimme yhdessä, minne voisimme mennä melomaan seuraavina päivinä.

Aamiainen oli tarjolla kello yhdeksän kaikille asiakkaille. Juuri leivotut sämpylät ja siihen päälle kylmäsavustettua haukea jäivät erityisesti mieleen. Ja tietysti tuoreet mansikat. Kaikki ruoka oli laktoositonta ja keittiö ottaa huomioon asiakkaiden ruokavaliorajoitteet. Aamiaiselta sai myös ottaa mukaan eväitä päivän seikkailuihin.

Melontaretken suunnittelua Minna Murtosen kanssa.

Koiramme Lulu veneen kapteenina

Saimme Minnalta hyvän vinkin lähteä melomaan Karhujokea pitkin. Lähtöpaikkana meillä oli Laitalan Lomat -ranta. Ranta on lomakeskuksen oma, joten sen käyttöön pitää saada erikseen lupa. Meillä on kaksi packraftia, ilmatäytteistä venettä, joiden kanssa on hauska seikkailla erilaisilla vesistöillä. Packraftit ovat noin 3–5 kilon painoisia, joten ne on helppo ottaa mukaan. Vene täytetään erillisellä pussilla ja täyttöön menee noin 10 minuuttia.

Heinäkuun kuumuus ja paarmat aiheuttivat haastetta koiran kanssa liikkumiselle. Lulu inhoaa paarmoja, joten veneilyn piti mennä koiran ehdoilla. Veneessä Lulu on tähystyksen tekevä kapteeni, jonka kirsu viuhahtelee edestakaisin erilaisten hajujen tahdissa. Meloessa oli helppo loiskia paarmat pois; enemmän haasteita oli rannassa. Meillä oli mukana teltta, johon Lulu meni suojaan laavulla olon ajaksi.

Laitalan Lomista on noin neljän kilometrin melontamatka Haapaniemen laavulle. Oli upea meloa tyyntä Karhujokea Haapajärvelle. Töyhtöhyypillä oli poikasia pellon laidalla, lokit ja tiirat syöksyivät kalan perään ja ulpukat ja lumpeet olivat täydessä kukassa. Onneksi Minna oli kertonut Haapaniemen laavun tarkan paikan, sillä muuten se olisi ollut vaikea löytää pusikoiden takaa.

Valmistimme retkikeittimellä tonnikala-oliivi-makaronipastaa eli suomeksi makaronimössykkää. Tämä ruoka on yleisin retkellä syömäni ruoka ja se maistuu aina niin hyvältä. Lulun erityisherkkua on tonnikalapussien puhdistaminen. Teltassa pystyi ottamaan itsekin pienet nokoset ennen melontaa takaisin.

Kädet alkoivat väsyä kesän ensimmäiseen pidempään melontaan. Packraftilla meloessa ei pysty hyödyntämään keskivartalon liikettä samalla tavalla kuin kajakilla tai inkkarilla meloessa.

Majatalo oli toisena iltana vain meille, joten laitoimme puulämmitteisen saunan lämpiämään ja menimme hetkeksi joogaamaan ja venyttelemään liikuntasaliin. Majatalon saunassa oli hyvät löylyt ja välillä pääsi vilvoittelemaan verannalle. Saunajuomia sai kätevästi ostettua saunan jääkaapista.

Illalla saapui suomalainen pariskunta yöpymään. He yöpyvät lomaillessaan yleensä majataloissa tai bed and breakfast – majoituksissa. Heidän mukaansa tämän tyyppisissä majoituksissa on tunnelmaa ja persoonallisuutta – samaa mieltä olen minäkin.

Raesärkät – luonnonsuojelualue harjumaisemissa

Majatalo Pihlajapuusta Raesärkille matkaa on noin 20 kilometriä. Raesärkillä on kaksi hyvin hoidettua nuotiopaikkaa sekä uimapaikka.

Koska oli tulossa kuuma päivä, Lulu jäi lepäämään huoneeseen Raesärkkien vierailun ajaksi. Raesärkät on lumoava luontokohde. Polku kulkee korkean harjun päällä ja sieltä avautuu näkymä suomaisemaan ja pienille järville. Parkkipaikkojen vieressä on hyvä uintipaikka, jossa on kirkas vesi ja hiekkapohja. Paikka on paikallisten suosima uinti- ja retkeilypaikka. Patikoinnin jälkeen oli aika kuuma ja tykkään käydä uimassa eri paikoissa, joten pulahdin Ahven-Valkeiseen uimaan.

Mieheni lähti etsimään Kotalammen näköalapaikan läheisyydestä geokätköä. Olemme harrastaneet geokätköilyä yli 10 vuotta ja yleensä etsimme joka matkalta muutaman kätkön. Geokätköilyn avulla olemme löytäneet itsemme siltojen alta, luolista tai metsän keskellä olevasta kirjastosta. Geokätkösovellusta voi käyttää myös matkaoppaana uusissa paikoissa, sillä geokätköt sijaitsevat yleensä hienoissa ja mielenkiintoisissa kohteissa. Nurmeksessa ei montaa kätköä ollut, joten tällä lomalla nappasimme tämän toiseksi kätköksi Majatalo Pihlajapuun oman kätkön lisäksi.

Suomen paras sauna

Olin lukenut Äksyjen Ämmien savusaunasta ja onnekkaina saimme mahdollisuuden saunoa Suomen parhaassa saunassa. Miehelläni ja minulla on ollut jo muutamana vuotena jokin haaste: on ollut ravintola- ja kulttuurihaaste ja tänä vuonna meillä on saunahaaste. Keksimme vuoden 2025 haasteen jouluisella interrail-matkalla Oslossa, jossa saunoimme saunalautalla. Meitä on kutsuttu tai olemme kutsuneet itsemme saunomaan moniin eri koteihin ja mökkeihin – kutsumme itseämme kuokkasaunojiksi. Tavoitteenamme on saunoa mahdollisimman monessa eri saunassa eri ihmisten kanssa.

Täytimme packraftit majatalon pihassa ja kannoimme ne Viemenenjärven rantaan. Savusauna on noin puolen kilometrin päässä järven toisella rannalla Minnan kotitalon pihapiirissä. Rannassa näimme savusaunan lämmittäjät ja saimme kuulla, että saunan lämmittäminen oli aloitettu jo aamu viideltä, jotta sauna oli valmis meitä varten iltapäivällä. Lupsakat ihmiset – Pohjois-Karjalassa höpötellään vieraiden ihmisten kanssa; rakastan paikallisten murretta ja rentoa elämäntyyliä.

Saunoimme lähes neljä tuntia välillä pulahtaen virkistäytymään solisevassa purossa. Saunassa unohtui kiire sekä maailman meno ja murheet – voiko ihminen enää olla onnellisempi. Tulimme siihen tulokseen, että tässä on Suomen paras sauna. Saunomisen jälkeen grillasimme makkaroita kodassa, jossa mahtuu isompikin ryhmä syömään ja viettämään aikaa. Majataloon meloimme auringon laskiessa Viemenenjärvellä – täydellinen päivä.

Majatalo Pihlajapuu jäi sydämeen

Kolmen päivän aikana saimme kokea paljon ja kirjoitin talon vieraskirjaan näin:
” Nautimme täällä olostamme luonnon keskellä. Ruoka vei kielen mennessään. Erityisesti kylmäsavustettu hauki jäi mieleen. Savusauna oli pieni Eeden rehevän metsän ja solisevan puron keskellä. Suomen paras sauna – sanoisimme. Ihmiset – siinä on kaiken ydin: mukavia keskusteluja ja hauskoja letkautuksia. Tunsimme tervetulleiksi – kiitos siitä. Tämä paikka jäi sydämeen ja tästä on nyt helppo kirjoittaa blogi Suomen Hostellijärjestön sivulle.”

Majatalo Pihlajapuu tallentui sydämiimme – toivottavasti näemme uudelleen. Jatkossakin aiomme katsoa persoonallisia ja lämminhenkisiä majoituspaikkoja. Jatkoimme onnellisina Pohjois-Karjalan lomaamme Kolille, jonne on noin tunnin ajomatka majatalolta.

Blogin kirjoittaja on Turun seudulla asuva, mutta pohjoiskarjalaisen sydämen omaava luonto-, koira- ja saunahullu, jolla lähtee helposti nollasta sataan ja joka jää hyvin usein suustaan kiinni.
Instagram: Luontoninnun rinkassa

Teksti ja kuvat: Niina Heikkilä

Tutustu Majatalo Pihlajapuuhun

Kirjoittaja on yksi Hostellijärjestön valitsemista Hostellireissaajista, jotka tekevät vuoden 2025 aikana kotimaan matkan yöpyen verkostomme hostelleissa ja tuottavat reissustaan matkatarinan. Hostellireissaajat saavat tukea reissunsa hostellimajoituksiin ja matkakuluihin. Tarinallaan reissaajat osallistuvat myös Vuoden Hostellireissaaja 2026 -yleisöäänestykseen tammikuussa 2026.

Julkaistu 9.9.2025