Elokuinen Punkaharju
Hostellireissaajatarina 4: Saaristosiskot
Kesäisenä perjantai-iltana ajelimme eteläisestä Suomesta kohti Saimaan rantoja. Matkan varrella pysähdyimme Veijo Rönkkösen patsaspuistoon, joka tarjoaa erilaisen ja mieleenpainuvan taukopaikan sijaitsemalla Parikkalassa valtatie 6:n varrella. Puisto on avoinna aina ja auton saa kätevästi parkkiin viereiselle levähdyspaikalle. Kesäillan aurinko paistoi jo matalalta ja satojen äänettömien betonisten ihmishahmojen keskellä oli mystinen tunnelma.
Matkamme jatkui kohti Punkaharjua. Meidän onneksemme sattui mitä kaunein kesäilta emmekä malttaneet olla pysähtymättä harjualueelle kuvailemaan, kun harjun molemmin puolin avautui peilityyni Saimaa.
Tie kierteli harjun päällä ja kapeni kodikkaaksi hiekkatieksi lähestyessämme Hostel Rantakattia. Noin satavuotiaalla Mannilan tilalla on jo pitkät perinteet maatilamatkailusta. Tilan vanhalla pihapiirillä sijaitsee B&B Hepokatti ja tien kaartaessa rantaan löytyy Rantakatti, josta voi varata huoneen, huvilan tai paikan omalle asuntoautolleen. Uusimpana majoitusvaihtoehtona on viehättävä Saimaan Joutsen -lauttahuvila, josta löytyy huipputason varustelut saunoineen ja kattoterasseineen ja joka voidaan siirtää vaikkapa jonkin luodon kylkeen Saimaalla.
Aamu valkeni lämpimänä ja aurinkoisena. Aamiaisella saimme kuulla Mannilan ja Punkaharjun historiaa, jonka jälkeen lähdimme kiertelemään Rantakatin ympäristöä. Rantakatissa voi harrastaa monenlaista aktiviteettia lomailun ohessa kuten veneilyä, retkeilyä luontopolulla ja erilaisia vesiaktiviteetteja. Rantakatin läheisyydessä B&B:n pihapiirissä on kotieläinpiha.
Sitten oli aika lähteä tutustumaan Punkaharjuun tarkemmin. Tiemme vei Hotelli Punkaharjulle, joka valmistui intendentti E. B Lohrmannin suunnittelemana vuonna 1845. Kuin pitsillä koristeltu entinen valtionhotelli katselee mäntyjen katveesta tyynesti Saimaalle. Kävelimme rantaan, jonka laivalaituriin kiinnittyi pian höyrylaiva s/s Punkaharju. Astuimme laivaan, joka lähti pilli viheltäen kesäiselle järvelle. Aurinko paahtoi kannelle ja iltapäivän tunnelma oli raukea. Mikähän näistä saarista mahtaa olla juuri se, jossa on Nestori Miikkulaisen mökki?
Päivä tiivistyi ja huipentui rantasaunan rentouttaviin löylyihin. Rannasta kuului saunalle lauantai-illan raukeita ääniä, kun päivän viimeiset pienet uimarit leikkivät rantavedessä ja muutama vene saapui laituriin. Päivän kuumuus tiivistyi iholle ja teki mieli uimaan. Otimme juomat mukaan ja menimme tähyämään mahdollisia norppia laiturille. Rantakatin elämä väreiöi ympärillä, mutta saimme nauttia virkistävästä vedestä omassa pienessä seurueessamme. Saunan pieni terassi tarjosi hyvät mahdollisuudet yhteiselle lauantai-illan fiilistelylle. Seuraavaksi kaikkien teki mieli pienelle souturetkelle ja nappasimmekin veneen ja arvoimme soutajan. Toinen kerta vesillä sinä päivänä ja viikonlopun irtiotto alkoi jo tuntua rentoutena jalkapohjissa. Soutelimme ja valokuvasimme kauniita rantoja. Norpan huhuilu ei tuottanut tulosta, mutta se ei tunnelmaa latistanut.
Nälkä alkoi tuntua vatsoissa, joten palasimme rantaan ja sytytimme nuotion Rantakatin laavulla. Alkoi olla jo ihan pimeää, mutta viereisen lammasaitauksen asukit pitivät meille kyllä seuraa. Nuotiolla valmistui kaikille mieleinen iltapala ja istuimme rauhassa hiljaisessa illassa. Takana täysi ja tapahtumarikas, mutta samalla hyvin rento päivä.
Seuraavalle päivällekin oli jo suunnitelma valmiina – lähtisimme katsomaan Suomen metsämuseo Luston näyttelyt. Lusto on monessa mielessä kiinnostava museo, eikä vähiten hengästyttävän kauniin ja paikkaansa sopivan arkkitehtuurinsa takia. Museon erikoisala Metsä on läsnä arkkitehtuurissa ja näyttelyt asuttavat museorakennusta väljästi ja laadukkaasti toteutettuna. Tässä rakennuksessa viihtyy. Kaikki mitä olemme Punkaharjulla tehneet tuntuu liittyvän luontosuhteeseen ja maisemassa elämiseen. Miehen työ -erikoisnäyttely jää vahvojen kuvien takia mieleen pitkäksi aikaa. En voi olla ajattelematta, miten monta sykähdyttävää elämystä voi yhteen viikonloppuun mahtua.
Juomme vielä ulkona lähtöjuomat ja kotimatka alkaa jo olla edessä. Elokuun lämpimin ja suloisin viikonloppu alkaa olla päättymässä.
Teksti: Saaristosiskot
Kuvat: Taru Valkama
Kirjoittajat kuuluvat Hostellijärjestön valitsemiin Hostellireissaajiin, jotka tekevät vuoden 2020 aikana kotimaan matkan yöpyen verkostomme hostelleissa ja tuottavat reissustaan matkatarinan. Hostellireissaajat saavat tukea reissunsa hostellimajoituksiin ja matkakuluihin. Tarinallaan reissaajat osallistuvat myös Vuoden Hostellireissaaja 2021 -yleisöäänestykseen tammikuussa 2021.
Julkaistu 31.8.2020
Vastaa