Interrailata voi aikuisenakin –europarlamentti kierroksella EU-kaupungeissa

Italian seikkailujen jälkeen Interrail-matkamme jatkui Ranskaan, Luxembourgiin ja Belgiaan. Matkakumppanina ja kartanlukijana reissussa oli mukana 18-vuotias tyttäreni.

Yöjunalla torkkuen Ranskaan

Yöjuna Ranskan Dijon Villeen lähti Milanosta klo 23.05. Osastossa oli kuusi sänkyä, joista kolme oli jo varattu. Milanosta tuli lisäksemme yksi henkilö, joten koko osasto oli täynnä. Matkakumppanimme olivat jo nukkumassa, joten emme voineet paljoa muuta kuin heittää rinkat hyllylle ja käydä itsekin makuulle. Yö oli melkoisen tuskallinen, sillä laveri oli kova ja ilman tyynyä en saanut hyvää nukkumisasentoa. Katon rajassa olevassa rinkassa olisi ollut tyynytarpeita, mutta niitä en halunnut lähteä kaivelemaan muiden nukkuessa. Ylitimme jossain vaiheessa Sveitsin rajan ja passimme ja matkalippumme haettiin tarkastettavaksi. Klo 4.36 oveen kolkutettiin jälleen ja passit palautettiin. Tämän jälkeen en enää edes yrittänyt nukkua. Tuntui, että jokaista lihasta kehossa särki!

Dijon Villessä meillä oli aikaa aamiaisen nauttimiseen, jonka jälkeen nousimme uuteen junaan kohti Strasbourgia. Strasbourgin hostelli, 2 Rives (kaksi rantaa) sijaitsee aivan toisella puolella kaupunkia rautatieasemalta katsottuna. Minulta kyllä meinasi huumori loppua kävellessä ennen kuin saavuimme hostelliin, matka oli sen verran pitkä, rinkka painava ja ilma helteinen. Päästyämme perille jätimme rinkat vastaanottoon ja palasimme bussilla ja ratikalla keskustaan.

Ostimme lounassalaatit kaupasta ja söimme ne torilla istuskellen. Strasbourgin keskusta on vesien ympäröimä alue, jossa on paljon kauppoja ja ravintoloita. Keskustassa on myös katedraali, josta tuli mieleen Pariisin Notre Dame. Kaupunki sijaitsee aivan Saksan rajalla ja katukilvet olivat sekä ranskaksi että saksaksi. Strasbourg on tunnettu useiden Euroopan Unionin instituutioiden kokoontumispaikkana. Näitä instituutioita on lisäksi Brysselissä ja Luxembourgissa. Reissullamme oli suunnitelmissa vierailla näissä kaikissa EU-kaupungeissa.

Hostelli 2 Rives sijaitsee lähellä rajajokea ja illalla kävelimme sillan yli Saksan puolelle. Missään vaiheessa emme huomanneet missä maiden välinen raja oli. Hostellia lähin ruokakauppakin sijaitsee Saksan puolella. Huoneemme omalla suihkulla ja wc:llä oli neljälle hengelle, mutta saimme olla siellä kahdestaan. Nukuimme todella hyvin junayön jälkeen.

Musiikkia, nähtävyyksiä ja pyykinpesua Luxembourgissa

Strasbourgissa olimme vain yhden yön, ja matka jatkui kohti Luxembourgia. Ensin junalla Lorraineen, joka on Ranskan puolella Nancyn ja Metzin välillä. Sieltä oli tarkoitus jatkaa matkaa bussilla Luxembourgiin. Kun bussin lähtöaika lähestyi, selvisi, että meidät kuljetetaankin tilataksilla! Lisäksemme taksissa oli ainoastaan yksi matkustaja.

Luxembourg näytti heti erilaiselta kuin mikään aiempi kaupunki. Kaupungissa on isot korkeuserot, siltoja laaksojen yllä, vanhaa kaupunkia kapeine katuineen ja modernia kaupunkia. Kävelimme Luxembourg City hostelliin, joka sijaitsee laaksossa. Huoneemme oli kuudelle hengelle ja pääsimme valitsemaan alapedit!

 

Kun olimme asettuneet huoneeseen, lähdimme kaupungille, jossa oli meneillään musiikki-festarit. Monella aukiolla oli elävää musiikkia; sekä rokkia että soittokunnan esittämää marssimusiikkia. Aikamme kierreltyämme palasimme hostelliin. Hostellin kahvilassa oli televisio, josta pongasimme Alexander Stubbin haastattelun. Tuohon aikaan Kreikka kysymys puhutti EU:ssa.

Aamiaisen jälkeen lähdimme taas ylös kaupungille. Aivan hostellin lähellä on Bockin kasematit, eli linnoitusmainen tunneliverkosto. Kiertelimme tunneleita ja kuvasimme upeita maisemia. Kävelimme kaupungilla ja näimme muun muassa suurherttuan palatsin ”Grand Duke” sekä kultaisen naisen patsaan ”Gelle Fra”.

Laskeuduimme laaksoon, jossa virtasi joki ja päädyimme lopulta takaisin hostellille. Pienen lepohetken ja ruokailun jälkeen lähdimme kävellen kohti EU-rakennuksia, jotka sijaitsevat Kirchberg –nimisessä kaupunginosassa. Nousimme laaksosta serpentiinitietä Kirchbergiin ja löysimme Euroopan investointipankin lippuriveineen sekä kullanväriset tornitalot, joissa työskentelevät EU:n kääntäjät. He kääntävät kaikki EU-asiakirjat edustajien omalle kielelle. Hurja homma!

Takaisin kaupunkiin palasimme ”punaista siltaa” pitkin. Silta on todella korkealla ja pitkä. Vähän hirvitti kun raskaat autot menivät ohi ja silta tuntui huojuvan. Kävimme kaupungilla kahvilla ja palasimme hostellille pyykinpesuun.

Saimme ajan pyykkitupaan vasta illaksi. Jäimme hostellille viettämään iltaa ja söimme kahvilassa pizzat. Pyykkikoneen ohjeet olivat saksaksi emmekä onnistuneet saamaan vaatteita kuiviksi. Onneksi tyttäreni keksi laittaa pyykkinarun vuoteiden päälle niin, ettemme häirinneet liputuksella huonekavereitamme. Seuraavana aamuna pyykki oli jo kuivaa.

Päivän ohjelmaksi otimme kaupunkikiertoajelun. Matka suuntautui samalle Kirchbergin alueelle, jossa olimme edellisenä päivänä kävelleet. Kuulimme, että alue on myös pankkimaailman keskus. Kiertoajelun jälkeen kävimme tutustumassa National Museum of History and Art -museoon. Museossa oli laaja argeologinen osasto sekä taidekokoelma. Erillisenä näyttelynä oli muumioita. Ilta kului kaupungilla kierrellen ja vihdoin maltoimme kirjoitella myös postikortteja kotiin.

Brysselin vetonaulat Atomium ja Parlamentarium

Seuraavana aamuna suuntasimme junalla kohti Brysseliä, jonne saavuimme kolmen tunnin jälkeen pienessä vesisateessa. Tytär päätteli mukanamme olevasta google-kartasta kulkusuunnan ja lähdimme kävelemään kohti hostellia. Onneksi suuntavaisto oli oikeassa ja löysimme Hostel Bruegelin, jonne olimme onnistuneet varaamaan kahden hengen huoneen.

Huoneessa oli kerrossänky ja suihku, wc oli yhteisissä tiloissa käytävällä. Brysseliläiset sanovat että Bryssel on ruma kaupunki, mutta he rakastavat sitä! Kun tulimme sateiseen kaupunkiin, oli helppo yhtyä heihin. Kun olimme nähneet kaupunkia enemmän ja aurinkokin taas paistoi, Bryssel tuntui hyvin viihtyisältä. Tytär teki joitain ostoksia, mutta päätimme säästää varsinaiset shoppailut Saksan puolelle. Illan vietimme hostellissa, jossa oli tuolloin myös iso lapsiryhmä. Menoa ja vilskettä piisasi!

Aamutoimien jälkeen lähdimme metrolla kohti Atomiumia. Atomium on v. 1958 maailmannäyttelyyn valmistunut 102 m korkea monumentti, jonka sisällä on muun muassa kuvia tuosta näyttelystä. Monumentti on raudan kiderakenteen 165-miljardikertainen suurennos. Aika huimaa! Menimme hissillä rakennelman ylimpään palloon, josta oli hyvät näkymät kaupunkiin. Muihin palloihin pääsi joko portaita tai liukuportaita pitkin. Mielenkiintoinen paikka.

Atomiumin jälkeen menimme EU-parlamenttiin. Parlamentissa on Parlamentarium -vierailukeskus, jossa kävijä saa tutustua parlamentin toimintaan omalla äidinkielellään. Keskuksessa on muun muassa historiallinen osio, jossa jokaisen jäsenmaan historiaa esitellään kävijän omalla kielellä. Kielivaihtoehtoja on 24! Suosittelen kaikille vierailua Parlamentariumiin!

”Kotimatkalla” näimme myös pikkumiehen patsaan, Manneken Pis. Patsaan lähellä oli vohvelikioskeja, joista sai vohveleita varmasti kaikkien makuun. Erilaisia täytteitä oli valittavana varmaankin kymmeniä. Illalla söimme Hard Rock Cafessa. Ruoka oli pettymys, mutta ravintolan sijainti Keskusaukiolla (Grand Place) on loistava! Kaupungintalo ja kuninkaan talo olivat iltavalaistuksessa todella upeita. Seuraavana päivänä matka jatkuisi Saksaan.

Teksti ja kuvat: Maarit Kokko
Pääkuvassa Luxembourg

Lue myös reilin ensimmäinen osa: Interrailata voi aikuisenakin –reilin lähtöpisteenä Italia