Korholan kartanossa kohtaavat luonnonrauha ja taide
Hostellireissaajatarina 2: Heino Ylisipola
Kohde: Korholan Kartano, Rautalampi
Rautalammilta löytyy yhteys Värmlannin metsäsuomalaisiin ja Yhdysvaltain itsenäistymiseen
Korholan hostellista Rautalammin Liimattalansalmen rannalta voi lempeänä kesäiltana kuulua vieläkin soittoa ja laulua, kuten vanhassa A. Aimon ja Dallapen esittämässä laulussa kerrotaan.
Hostelli toimii Korholan kartanossa, jonka historia alkaa jo vuodesta 1561, kun seutua hallitsivat hämäläiset eränkävijät ja Savon asutus oli vasta aluillaan.
Tänä päivänä Korholan kartano on paitsi hostelli, myös ateljeekoti ja taiteesta kiinnostuneiden suosittu retkikohde, jossa on näytteillä ja myytävänä taidemaalari Oili Marskin maalauksia ja piirustuksia. Marski on myös hostellin omistaja ja pitäjä.
Oili Marski kertoo, että hänen vanhempansa lukivat 1971 Helsingin Sanomia, jossa oli ilmoitus, että Rautalammilla perikunta on myymässä isoa kartanoa. Vanhemmilla oli Porin Reposaaressa liikepaikka, mutta yrittäjävanhemmat halusivat rauhallisempaan ympäristöön. Sellainen löytyi Sisä-Savosta.
”Täällä Rautalammilla oli rauhallista. Luonnonkauneutta ja rauhaa ympärillä. Tuntui kuin olisimme tulleet paratiisiin. Kauppa kartanosta syntyi heti, vaikka ostajaehdokkaita oli parikymmentä,” kertoo Marski.
Aluksi Korholan kartanon majatalossa oli vuoteen 1980 asti tarjolla paitsi majoitusta ja myös täyshoitoa. Monet ovat tulleet ja tulevat vuosi vuoden jälkeen uudestaan.
Varsinainen hostellitoiminta alkoi 1980-luvulla ja jatkuu vahvana yhä edelleen. Vuodepaikkoja on kesällä 40, talvella 20. Jokainen huone on erilainen, kuten kartanoon kuuluukin. Kartano soveltuu erinomaisesti hääjuhlien, syntymäpäivien, kurssien ja kokouksien pitopaikaksi. Rautalammin kirkonkylän keskustaan on matkaa kaksi kilometriä.
Marski kertoo, että vakituista henkilökuntaa on kolme: ”Minä itse, Rosa-koira ja Katten-kissa. Toki omat poikani käyvät välillä auttamassa ja isompia tilaisuuksia varten tarvitaan apuvoimia.”
”Vanhassa kartanossa on niin paljon työtä, että aina voi valita ja joutuu valitsemaan. Jos yksi työ ottaa päähän, voi siirtyä toiseen työhön. Tehtäviä riittää ja minä viihdyn.”
Peuran suku nosti kartanon kukoistukseen
Korholan kartanon varsinainen kukoistuskausi alkoi yli sata vuotta sitten, 1898, kun Heikki Peura sai kartanon häälahjaksi isältään Adolf Peuralta.
Heikki Peura oli käynyt vain kolme luokkaa kansakoulua, mutta hän oli erittäin hyvä kauppamies ja perehtyi erityisesti puutavarakauppaan.
Hän osteli metsiä ja laajensi kartanon maita niin, että 1920-luvun lopulla Korholassa oli metsää 14 000 hehtaaria. Kartanosta myytiin sahatavaraa ympäri maailmaa. Suonenjoen Iisvedellä sijaitsi saha ja lankarullatehdas. Peura osti 1900-luvun alussa Adolf von Wrightiltä Haminalahden kartanon Kuopiosta ja perusti sen maille Pitkälahteen toisen sahan. Haminalahti on von Wright-taiteilijaveljesten kotikartano. Sahat olivat uusia höyrysahoja eikä niitä tarvinnut perustaa koskien niskalle.
Korholassa oli palkollisia 50 henkilöä ja Iisveden sahalla 500 henkilöä. Kartanossa oli 100 lehmää, oma meijeri ja meijerikoulu, josta valmistui vuosittain neljä meijeristiä. Korholan meijerivoita vietiin paljon Tanskaan ja Englantiin. Meijerivoin valmistamisen teki mahdolliseksi uusi tekninen keksintö, separaattori. Pietariin oli aikaisemmin viety kirnuvoita, maalaisvoita, mutta Englantiin ja Saksaan se ei kelvannut.
Talvi- ja jatkosodan jälkeen olot ja elämä Korholassa muuttuivat. Kartanon maista lohkottiin 46 asutustilaa Karjalasta tulleille evakoille. Nyt kartanon ympärillä on maata viisi hehtaaria.
Paratiisihilloa ohrapuuron kanssa
Korholan kartanon hostellin runsaalla aamiaisella on tarjolla perinteisen kahvin ja teen lisäksi puuroon paratiisihilloa oman puutarhan omenapuista. Puutarha on 1930-luvulta ja siellä kasvaa paratiisiomenapuiden lisäksi luumu- ja kirsikkapuita.
Kartanon päätalosta voi saada huoneekseen esimerkiksi piispan kamarin, jossa ovat yöpynet muun muassa ortodoksipiispat Leo, Pamteleimon ja Arseni.
Rannassa sijaitsee uimalaituri ja sauna, jonka saa itse lämmittää itselleen sopivaksi. Kartanon rannasta on veneyhteys Rautalammin reitin vesistöön. Reitti on yksi Suomen pisimistä vesireiteistä Lahdesta Pielavedelle. Sillä on mittaa yli 400 kilometriä päästä päähän. Etelä-Konneveden kansallispuisto on hostellista vain 15 kilometrin päässä.
Jos historia kiinnostaa, niin Rautalammin kirkkopuistossa on Delawaren muistomerkki vuodelta 1938. Rautalammilta muutti 1500-luvulla paljon siirtolaisia Ruotsin Värmlantiin, niin sanottuihin suomalaismetsiin. Sinne siirtyivät Rautalammilta myös Marttiset.
Suurvalta Ruotsi halusi oman osansa myös Pohjois-Amerikasta. Delaware-joen varrelle syntyi Uusi Ruotsi, myöhemmin Delaware, joka on nykyään yksi Yhdysvaltain osavaltioista. Kaskenpolttaja Martti Marttinen, myös nimellä Morten Morteninpoika, muutti Värmlannista Uuden Ruotsin siirtokuntaan vuonna 1654.
Martti Marttisen jälkeläinen neljännessä polvessa John Morton osallistui vuonna 1776 siirtokuntien mannermaakongressiin, jossa käsiteltiin siirtokuntien itsenäistymistä Englannin alaisuudesta. Pennsylvanian siirtokunnan äänet jakautuivat jyrkästi kahtia: puolet kannatti itsenäistymistä, puolet vastusti. Morton, Pennsylvanian edustajiston puheenjohtaja, tuli paikalle hieman myöhässä ja äänesti viimeisenä. Hän äänesti itsenäistymisen puolesta eli ratkaisi asian. Mannermaakongressin edustajat allekirjoittivat Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen Philadelphiassa 2. elokuuta 1776.
John Morton syntyi vuonna 1725 eli kahden vuoden kuluttua Yhdysvaltain perustajaisän, amerikansuomalaisen John Mortonin syntymästä tulee kuluneeksi 300 vuotta.
Sitä ehkä juhlitaan Rautalammillakin. Korholan kartanon puutarhassa sijaitsee valmiiksi kesäteatteri; sinne sopisi hyvin näytelmä kuuluisasta amerikansuomalaisesta.
Teksti: Heino Ylisipola
Kuvat: Helena Ylisipola
Kirjoittaja on yksi Hostellijärjestön valitsemista Hostellireissaajista, jotka tekevät vuoden 2023 aikana kotimaan matkan yöpyen verkostomme hostelleissa ja tuottavat reissustaan matkatarinan. Hostellireissaajat saavat tukea reissunsa hostellimajoituksiin ja matkakuluihin. Tarinallaan reissaajat osallistuvat myös Vuoden Hostellireissaaja 2024 -yleisöäänestykseen tammikuussa 2024.
Julkaistu 27.6.2023
Vastaa