Leipää ja sirkushuveja matkalaisille
Hostellireissaajatarina 6: Suvi Mantere
Kohde: Cirkus Hostel Holken, Inkoo
Pääsinpä ensimmäistä kertaa hostellireissaajana tutustumaan perheeni kanssa tähän aivan uudenlaiseen hostellikohteeseen. Valintamme jälkeen oli sattumoisin myös ystävälläni antaa havaintonsa tästä paikasta, jonka vierestä he olivat joskus kummastellen kulkeneet. Hän myös osasi vähän neuvoa paikallisia nähtävyyksiä meille ennakkoon, loppuja etsiskelimme Holkenin ja Inkoon verkkosivuilta.
Autoilimme Vantaalta käsin kylläkin paikalle suorinta reittiä – tai ainakin alkuun suorinta, kunnes se muuttui ihastuttaviksi Inkoon mutkateiksi – ja sitä myöten vanhan ison puurakennuksen pihaan, jossa meitä tervehti oikein tuttavallinen ja ihmisrakas kissa. Mieheni totesikin oivasti meidän saapuneen ”kas, Viirun ja Pesosen maisemiin”, eikä loppuvisiitin aikanakaan paikasta saatu ensivaikutelma pettänyt.
Isäntänä toiminut Pekka (prof. Bluffo) vastaanotti meidät ison vanhan puurakennuksen kuistilla, persoonallisissa punaisissa silmälaseissaan, selvästi auliina meitä sekä palvelemaan että viihdyttämään. Olimmekin paikasta jo sen verran ennakkoon selvittäneet, että vallitseva sirkusteema oli isännän työurasta innoituksensa saanut. Teemaa oli ihanaa elää todeksi paikan päällä; mihin vain silmä, käsi tai jalka osui, löytyi sirkus- tai matkusteluaiheista rekvisiittaa….aina puuweeceen nahka-arkuista majoitus- ja sosiaalitilojen värikkäisiin kalusteisiin, tekstiileihin, esineisiin sekä lasten peleihin ja satukirjoihin. Tai en tiedä voiko tässä kohtaa edes puhua rekvisiitasta, kun esineitä ihan oikeasti oli sirkusmatkoilla käytetty ja sieltä mukana tuotu.
Majoittujien yhteiseen ruokailu- ja sosiaalisen kanssakäymiseen tarkoitetun puurakennuksen saimme kuulla olleen ennen Ingarskilan kyläkoulu (yläkoulu). Flyygeli ja kaksi syvänvihreää korkeaa pönttöuunia hallitsivat ruokailutilaa ja ne oli emännän toimesta koristeltu todella taidokkaasti luontoaihein. Talon siniseen ruokasaliin katetaan majoittujille toivomusten mukaisina ajankohtina (!) konstailemattomia mutta maukkaita ruokia lähiluonnon antimia hyödyntäen. Salissa on seinäntäydeltä posliinin ystäville myös silmänruokaa tarjolla. Samassa pihapiirissä oleva alakoulu puolestaan toimii isäntäparin kotina.
Paikka on kuin automaattisesti myös lasten mieleen, jos vain utelias mieli ja hoksottimet pelaavat. Pellentuvassa, jossa yövyimme, oli hirsisen vanhan aitan tunnelmaa mutta samalla parisängyn punaiset pylväät viimeistelivät punaisen makuuparven jalkoina paikan hengen. Lapset asiaan kuuluen niissä sitten riekkuivatkin (ei kerrota kelleen). Trampoliinin lisäksi pihan perällä seisova sirkusteltta pingispöytineen ja temppuiluvälineineen oli meidän 15-, 12- ja 7-vuotiaiden lasten mieleen. Toki Hepuli-kissa ja hyvä ruoka saivat myös erityismaininnan.
Tulopäivän illanratoksi tutustuimme myös ”mageen” mutkamatkan päässä olevan, vuonna 1646 perustetun Fagervikin entisen ruukin, kirkon, kartanon ja sen puiston maisemiin. Olimme yhtä mieltä siitä, että koskaan emme olleet syöneet missään niin hyviä itsetehtyjä sämpylöitä, kuin kyseisen ruukin kahvilassa. Iltapalaa (lue: jätskiä, olihan sentään kaunis kesäpäivä) haimme Inkoon keskustan ruokakaupasta ja nautiskelimme Inkoon kirkkomaalla.
Samanaikaisesti Holkenissa majoittuneet ruotsalaiset motoristit osoittivat, että Pekka-isännältä sujuvat sekä viihdytys että muut repertuaarit yhtä vahvasti suomeksi kuin ruotsiksikin, ja epäilemättä olisi sujunut myös muilla kielillä tai ilman yhteistä kieltäkin. Mielestämme majoituselämys oli oiva osoitus siitä, että joskus leivän ja sirkushuvien – tässä tapauksessa kahden intohimon – yhdistäminen todella toimii. Emännän vinkkejä toteuttaen, nappasimme kotimatkalla Kisu Jernströmin Degerby Deli-kaupasta hodarit ja suuntasimme vielä Kopparnäsin rantakallioille merimaisemista nauttimaan.
Kiitämme mieleenpainuvasta kestityksestä, toivotamme ihanaa loppusyksyä Holkenin isäntäväelle ja kannustamme muitakin reissaajia lähtemään ennakkoluulottomasti Inkoon maalaismaisemiin.
Teksti ja kuvat: Suvi Mantere
Kirjoittaja on yksi Hostellijärjestön valitsemista Hostellireissaajista, jotka tekevät vuoden 2023 aikana kotimaan matkan yöpyen verkostomme hostelleissa ja tuottavat reissustaan matkatarinan. Hostellireissaajat saavat tukea reissunsa hostellimajoituksiin ja matkakuluihin. Tarinallaan reissaajat osallistuvat myös Vuoden Hostellireissaaja 2024 -yleisöäänestykseen tammikuussa 2024.
Julkaistu 29.8.2023
Vastaukset
-
Kiitos Suvi . Painan mieleen kyseisen paikan.
-
Hei Marja,
Kyllä siellä kannattaa käydä pidemmänkin matkan takaa. Lupaan, ettei löydy toista samanlaista paikkaa tai isäntäväkeä Suomesta.
yt Suvi
-
Vastaa