Kansikuva

Viikonlopuksi liikuntalomalle KISIKSEEN

Järjestöreissaaja tarttui innolla haasteeseen matkata jonnekin Suomen Hostellijärjestön kohteista tutustuakseen paikkaan ja viettääkseen mukavaa vapaa-aikaa. Siis kesäkuisena perjantai-iltapäivänä auton nokka kohti Raaseporin Pohjankurua, joka Urheiluopisto Kisakeskuksen – Kisiksen -osoitteeksi annettiin.

Ohjeissa mainittiin erikseen, että älä usko navigaattoria, joka ohjaisi perille pieniä hiekkateitä; kuinka korpeen sitä oltiinkaan matkalla? Ajo Turusta Saloon, Salo-Tammisaari -tietä etelään kääntyen ennen Tenholaa itään, kohti Pohjaa. Ja Pohjan kohdalla käännös kohti urheiluopistoa, opastimessa luki ”Kisakeskus 13 km”. Maisemat Uudellamaalla kauniin laajat ja kumpuilevat, pilkahdus suomenruotsalaisuutta näkyi rakennuksissa ja pihoissa.

Urheiluopisto Kisakeskus, Raasepori.
Olohuone oli tilava kahdelle.

Hostellimajoitus rivitaloasunnossa odotti meitä perillä; makuuhuone, olohuone ja keittiö käytössämme puolisoni kanssa. Vastaanotto sulkeutui perjantaina jo klo 19, joten kiirettä piti, että ehdimme kysyä kaikki kysymyksemme. Palvelu infossa oli kuitenkin ystävällisen kiireetöntä. Ruokailuun ennen klo 18 emme ehtineet, joten Pohjaan kauppaan piti lähteä saman tien – tulipa katsottua Pohjan kirkko ja kylä samalla. Kiva, kun majoituksessamme oli se keittiö, joten omatoimiviikonloppu alkoi omatoimikokkailulla. Asunnon kalustus oli melko karu, mutta isot ikkunat toivat ympäröivän luonnon suoraan syliin; siinä se kukki juhannusruusu metrin päässä ruokapöydästä. Iltaan mahtui vielä muutaman kilometrin pituinen luontopolku; ehdimme ihailemaan nuotiopaikalta ilta-aurinkoa Kullaanjärven vastarannalla. Tuulisen sään vuoksi jäi ilta-onginta veneellä väliin.

Järjestöreissaaja Lennu Yläneva Urheiluopisto Kisakeskuksessa
Vihreä keittiönäkymä.

Kun unelmissa oli omatoimiliikuntaa viikonlopun ajan urheiluopistolla, oli kassini täynnä urheiluvaatteita sekä sisä- että ulkoliikuntaan. Voisiko sitä sulkea jopa kännykät ja keskittyä olemaan tässä ja nyt? No, niinhän me teimme! Lauantaiaamuun herättiin puoli kahdeksalta hyvin nukutun yön jälkeen; ei hullumpi runkopatjasänky. Aamiaiselle katettuun pöytään. Taisimme olla ainoa ”omatoimiliikunta” pariskunta alueella, muu joukko aamiaisella näytti koostuvan kahdesta eri seurueesta; toiset omalla liikuntakurssillaan, toiset häävieraita, joka majoittuivat tänne ennen ja jälkeen häiden. Frisbeegolfaajien joukko oli majoittunut isoimpaan mökkiin, heitä ei katetussa pöydässä näkynyt. Yksi polttariporukka tuli päivällä pelaamaan jalkapalloa ja frisbeegolffaajia liikkui alueella pitkin viikonloppua; rata vaikutti pitkältä ja vaativalta minun silmiin, siis tarpeeksi motivoivalta alan harrastajille.

Pienen ruokalevon jälkeen pyyhälsimme infoon lainaamaan palloja: ensimmäiseksi palloa potkimaan isolle, hyvin hoidetulle nurmikentälle ja siitä rantalentistä pelaamaan ihanan upottavalle hiekkakentälle; kas vaan, juostessa hengästyy! No, tavoitehan meillä oli löytää kadoksissa ollut liikuntakipinä uudelleen. Tuulenpuuskista huolimatta siirryimme soutuveneeseen kalastusreissulle. Kalaa ei tullut, mutta tuli järvi ja lihakset tutuiksi. Sekä opetusta parisuhteen toimivuudesta kalareissulla soutajana. Ja vain yksi rakko käteen.

Järjestöreissaaja Lennu Kisakeskuksessa Raaseporissa.
Näkymä Kisiksen nuotiopaikalta Kullaanjärvelle.

Päivällistä ennen ehdittiin vielä kuntosalia kokeilemaan; kutsuvan näköinen sali ja toimivat laitteet, ei meinannut malttaa lopettaa, kun kerrankin kuntosali oli vain omassa käytössä, avain taskussa. Palloiluhallit olivat myös kutsuvan näköisiä ja juoksurata sekä kiipeilyseinä, mutta jonnekin se raja piti laittaa… Päivällinen täytti vatsan hyvin, ruoka tavallista Amica-tasoa, mutta parasta oli se, että pääsi valmiiseen pöytään. Pilvinen päivä, tuulisuus ja sään viileys sai odottamaan iltaa, että pääsisi saunaan. Vielä luontopolku uusiksi sitä ennen: minkähän ikäiseksi se kyy oikein elääkään – luontopolun kiinnostaviin kysymyksiin ei huomattu etsiä oikeita vastauksia? Olihan siihen Röllimetsäänkin tutustuttava, vaikka se oli parhaat päivänsä jo nähnyt, Rölli-peikon mielenmaisemaan pääsi kuitenkin vähän kiinni: metsä on hyvä paikka ihmisellekin.

Järjestöreissaaja Lennu Kisakeskuksessa Raaseporissa.
Metsässä on ihmisen hyvä olla.

Liikuntapäiväämme tyytyväisinä päädyimme rantasaunaan illalla. Kisiksessä näytti olevan myös savusauna ja mökeissä omat saunat, rantasaunojakin kaksi. Me olimme varsin tyytyväisiä tähän pienempään rantasaunaan, josta pääsi helposti uimaan isolta laiturilta. Kylmä uimavesi virkisti, mutta sauna raukaisi: toinen hyvin nukuttu yö! Sunnuntaina tehtiin aamiainen itse. Näin ei tarvinnut nousta ylös mihinkään määräaikaan. Astioiden niukkuus olisi ollut ongelma, jos meitä olisi ollut enemmän kuin kaksi, mutta nyt ne riittivät. Eriparisuus astioissa ei meitä haitannut. Keittiö oli varustettu jääkaapilla, pakastimella, hellalla, uunilla ja mikrouunilla sekä kahvinkeittimellä. Huoneiston luovutus oli klo 12, joten pakkaaminenkin vei aamusta vähän aikaa. Vielä rantalentistä pelaamaan hetkeksi ja niin ne sormiotteetkin alkoivat löytyä yhä paremmin. Avainten luovutuksen ja kiitosten jälkeen jatkoimme päiväämme kulttuuriohjelmalla ajaen lähistöllä olevaan Fiskarsiin tutustumaan. Liikuntakipinä oli kuitenkin syttynyt, joten kotimatkalla Teijon kautta piti vielä kiertää reilu 5 km Matildajärven ympäri ja päättää reissu nuotiomakkaroihin. Aah, mikä olo.

Järjestöreissaaja Lennu Urheiluopisto Kisakeskuksessa.

Omatoiminen liikuntaloma, lyhytkin sellainen, irrotti loistavasti arjesta. Omaa autoa tämä kohde kyllä vaatii, mutta samalla tuli katseltua Suomen kesää kauneimmillaan Varsinais-Suomesta Länsi-Uudellemaalle. Kisiksen maksullisille kursseille tarjotaan esitteissä etukäteen varattavaa kyytiä Karjaan asemalta urheiluopistolle, joten kurssia suunnittelevalle julkinen liikennekin toimii. Uteliaisuuttani keräsin infosta kurssiesitteitä ja kyllä niitä iso nippu kertyikin: liikunnanohjauksen valmentava kurssi, joogakurssi, yksilöllisesti suunnitellut tyhy-päivät, alakoululaisten päiväleirit, Hyvä olo –kurssit eri-ikäisille, golfin bed&play, Pohjantähti-leiri ja lisäksi maahanmuuttajille suunnattuja liikunnanohjauskursseja.

Kisis mainostaa majoitustilaa 265 hengelle. Toiminta painottuu kesäaikana viikkokursseihin, jotka alkavat sunnuntaisin ja päättyvät perjantaisin – se selittää, miksi paikassa oli kesäkuisena viikonloppuna niin rauhallista. Talviaikaan tilanne on kuulemma päinvastainen; viikolla rauhallisempaa, viikonloput täynnä urheiluseuroja. Kisiksessä majoittuminen on myös muutamien järjestöjen tukemaa; tätähän voisi suositella myös työporukoille. Majoitusvaihtoehtoja on todella paljon; erilaisista opistohuoneista ja yhteismajoituksista rivitalohuoneistoihin ja hirsimökkeihin. Mihin seuraavaksi: Punaiseen taloon porukalla yhteismajoitukseen vai järvenrannan mökkimajoitukseen? Täytin infossa sen mökkiviikonlopun arpajaiskupongin – jospa joskus takaisin sinne luonnon rauhaan, järven rannalle?

Teksti ja kuvat: Lennu Yläneva
Pääkuvassa Kisakeskuksen kallioilta avautuva hieno järvimaisema Kullaanjärvelle.

 

Matkakertomuksen kirjoittaja on Tehyn jäsen ja yksi Hostellijärjestön järjestöreissaajista, jotka majoittuvat matkallaan Hostellijärjestön hostelleissa ja saavat majoituksen alennettuun hintaan.

Tehyn jäsenet saavat 10 % jäsenalennuksen majoituksesta Suomen hostelleissa.

6.9.2017

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.