Kansikuva

Interrailata voi aikuisenakin – viimeiseksi Saksa ja Kööpenhamina

Interrail -matkamme alkoi lähestyä loppuaan. EU-kaupunkien jälkeen vuorossa olivat vielä Saksan Köln ja Hampuri, jonka jälkeen alkoikin kotimatka Kööpenhaminan kautta Helsinkiin.

Shoppailupäivä Kölnissä

Juna puuskutti Brysselistä kohti Kölniä. Kölnissä meitä odotti taas tuttu helle, mittarissa +34 C. Kölnin juna-asema sijaitsee aivan tuomiokirkon vieressä. Kölner Dom on varmaankin Kölnin tunnetuin rakennus. Aivan huikea näky se olikin sinistä taivasta vasten. Hostelli Pathpoint Cologne sijaitsee aivan aseman takana eli emme tarvinneet mitään kulkuneuvoja kaupungilla liikkuessamme.

 

Interrail-Koln-Reini
Kaksitorninen Kölner Dom -katedraali kohoaa jyhkeänä Reinin toisella puolella.

Teimme kierroksen kauppakaduilla ja tytär teki joitain ostoksia, tänne palaisimme vielä huomenna! Söimme kaupasta ostetut salaatit hostellin pihalla ampiaisten häiritseminä. Illalla pelasimme korttia hostellin oleskeluhuoneessa. Huone on entinen kirkkosali, jossa jopa saarnatuoli on jätetty paikoilleen.

Seuraava päivä oli omistettu ostoksille. Vaikka rinkkamme olivat melko täynnä, kyllä niihin vielä jotain mahtui. Köln sijaitsee Reinjoen varrella ja illalla kävelimme joen toiselle puolelle lemmenlukkojen koristelemaa siltaa pitkin. Nautimme kakkukahvit terassilla ja kävimme tuomiokirkossa. Tuomiokirkon edustalla oli joukko miehiä, jotka esittivät akrobatiaa rumpujen säestyksellä.

Nimipäiväkakkua Hampurissa

Kölnin jälkeen matka jatkui Hampuriin. Hampurin asemalta lähdimme kävellen kohti Auf dem Stintfang –hostellia. Löysimme lopulta hostellin, mutta helpommin olisimme sen löytäneet, jos olisimme seuranneet rannan kävelyteitä. Hostelli on rannan tuntumassa ja ruokalan ikkunoista avautuu näkymä satamaan. Oli sunnuntai ja kaupat olivat kiinni, joten päätimme ruokailla hostellissa. Majoittuneena oli useita nuorisoryhmiä, jotka myös söivät hostellissa. Tarjolla oli paellaa ja salaattia, jälkiruuaksi jäätelöä. Vietimme illan pelikorteilla pelaillen ja suunnittelimme seuraavan päivän ohjelmaa.

 

Interrail3-Hampuri
Auf dem Stingfang -hostellista avautuva näkymä satamaan.

Aamulla kävelimme rantatietä rautatieasemalle, koska halusimme ostaa paikkaliput Kööpenhaminan junaan. Matkalla oli suklaamuseo, jossa kävimme ihastelemassa suklaasta tehtyjä herkkuja. Kööpenhaminan matkalle ei voinut tehdä paikkavarausta, mutta saimme aikataulun mukaamme.

Aamupäivä meni taas kauppoja kierrellessä. Halusimme nähdä kaupungin myös ylhäältä päin, joten lähdimme kohti TV-tornia. Pettymykseksemme torni olikin remontissa, joten jouduimme palaamaan kaupunkiin. Matkalla oli onneksi Alster-järvi, joka on pieni keidas kaupungin sisällä. Järven satamasta lähti risteileviä laivoja ja lukuisat terassit houkuttelivat pysähtymään. Oli nimipäiväni, heinäkuinen naisten viikko, joten tilasimme suklaakakkua ja jäätelöannoksen juhlan kunniaksi ja helteen vilvoitteluksi!

 

Interrail3-Hampuri_nimpparikahvit
Nimipäivän kunniaksi kakkua ja jäätelöä.

Viimeinen etappi – Kööpenhamina

Reilimme viimeinen matkaosuus tulisi olemaan mielenkiintoinen, menopelejä oli kolme: juna, lautta ja bussi. Ostimme asemalta isot eväät (bretzelit, sämpylät, donitsit, hedelmäsalaatit ja juotavaa), sillä matka tulisi kestämään koko päivän. Syynä tähän oli ainakin se, että junarata oli poikkeuksellisesti osan matkasta remontissa.

Matkasimme junalla Oldenburg Holstiin. Siellä nousimme busseihin, kaksikerrosbusseja oli ainakin kaksi. Bussimatka kesti kauan. Välillä kaikki komennettiin ulos ja sanottiin, että kaikkien matkatavarat tarkistettaisiin. Aikamme odottelimme, mutta mitään ei tapahtunut. Sitten meidät komennettiin takaisin busseihin. Matkaan kuuluva lauttamatka oli Saksan Puttgardenista Tanskan Rödbyhyn FS Deutschland -nimisellä lautalla. Lauttamatka kesti vajaan tunnin ja vielä oli 160 km bussimatka Kööpenhaminaan.

 

Interrail3-Lautta_Saksasta_Tanskaan
Saksasta Tanskaan oli tunnin lauttamatka.

Kööpenhaminan rautatieaseman lähellä olevasta info-pisteestä saimme kartan ja reittiohjeet hostellille. Danhostel Amager sijaitsee Bella Centerissä, jonne pääsi bussilla. Ostimme ruokatarvikkeet asemalta, sillä hostellin lähellä ei ole kauppoja. Huoneessamme oli viisi sänkyä, mutta saimme olla siellä kahdestaan. Bella Center on lähellä Kastrupin lentokenttää, kaupunkiin on noin viisi kilometriä.

 

Interrail3-Koopenhamina_Amager
Danhostel Amager

Seuraava päivä oli varattu Kööpenhaminaan tutustumiseen, lento kotiin oli vasta illalla. Veimme rinkat rautatieasemalle säilytykseen, sillä pääsisimme illalla junalla lentoasemalle. Matkasimme Pienen Merenneidon luo bussilla. Voi mikä turistiryntäys! Paikalla oli busseittain ihmisiä. Saimme sentään kuvia tuosta kaunottaresta ja lähdimme keskustan suuntaan kävellen. Istahdimme terassille Nyhavnissa, mutta ilma ei ollutkaan enää niin lämmin, joten lähdimme pian liikkeelle. Syötyämme kahvilassa halusimme nähdä Kööpenhaminan sisällä sijaitsevan hippien ja talonvaltaajien 1970-luvulla perustaman Christianian vapaakaupungin. Kaupunki on turistien suosiossa, mutta oli kyllä helppo erottaa paikalliset hipit turisteista. Vähän siellä pelottikin kun oli tarkat ohjeet käyttäytymiselle: ei saa juosta, ei saa valokuvata, mutta hauskaa saa pitää!

Väsyneinä päivän kävelyistä palasimme rautatieasemalle nauttimaan reissumme viimeisistä kahvihetkistä. Viimein hakeuduimme junalle, joka vei meidät iltalennolle Helsinkiin.

Mukavien muistojen reilimatka

Reilillämme kilometrejä junilla ja busseilla kertyi yhteensä 2975. Tutustuimme 9 kaupunkiin ja yövyimme 8 hostellissa. Saimme rutkasti kokemuksia ja muistelemista pitkäksi aikaa. Tyttären kanssa oli hauska matkustaa. Hän on minua paljon parempi kartanlukija ja muutenkin hyvä suunnistamaan uusissa paikoissa. Luppoaikoina pelasimme korttia ja minä kirjoitin päiväkirjaa.

Söimme usein kaupasta ostettuja valmisruokia ja salaatteja. Vain pari kertaa hyödynsimme hostellien asiakaskeittiöitä. Matkaevääksi juniin otimme aina juotavaa ja jotain helposti syötävää, esim. patonkia. Kahvilla tuli käytyä päivittäin ja usein nautimme paikallisia herkkuja, viinejä ja oluita. Tärkeä osa lomaa ja eri maihin tutustumista on myös ruuasta ja juomasta nauttiminen. Kotiin palattuamme loppuloma menikin sitten valokuvakirjan teossa. Siitä tuli hyvä muisto yhteisestä reilistämme!

Teksti ja kuvat: Maarit Kokko

Lue myös aikaisemmat artikkelit matkasta:
Interrailata voi aikuisenakin – Europarlamentti kierroksella EU-kaupungeissa
Interrailata voi aikuisenakin – reilin lähtöpisteenä Italia

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.