Suomen Hostellijärjestö 85 vuotta: Tiesitkö, että hostellitoiminnan juuret ovat retkeilyssä?

Hostellitoiminta sai alkunsa Saksassa yli 100 vuotta sitten. Alkuun hostellit sijaitsivat maaseudulla luonnon keskellä. Ne tarjosivat erityisesti teollisuuskaupunkien nuorille mahdollisuuden retkeilyyn ja majoittumiseen raittiissa ilmassa ja puhtaammassa ympäristössä.

Kansainvälinen hostellitoiminta lasketaan alkaneeksi 26.8.1909, kun opettaja Richard Schirrmann majoitti luokkaretkeläisensä koulun luokkahuoneeseen suojaan rajuilmalta. Sinä yönä hänelle syntyi ajatus nuorisomajoista. Kolme vuotta myöhemmin ensimmäinen retkeilymaja avasi ovensa Saksassa Altenan linnassa.

Varsin nopeasti edullisen majoitusmuodon kehittäminen levisi Saksasta muualle Eurooppaan. 30-luvulla perustettiin ensimmäiset kaupunkihostellit ja nykyisin lähes kaikissa suurkaupungeissa on jo useampia hostelleja. Kansainvälinen hostellijärjestöjen keskusliitto IYHF, joka tunnetaan nykyään paremmin nimellä Hostelling International (HI), perustettiin v. 1932. Sadassa vuodessa kehitys on johtanut koko maailman kattavaan HI hostellien verkostoon, johon kuuluu yli 3500 majoituskohdetta noin 90 maassa.

Suomessa toiminnan perustivat retkeilyjärjestöt

Suomessa toiminnan alullepanevana voimana oli opetusministeriön retkeilylautakunta, joka kutsui koolle joukon retkeily- ja liikuntajärjestöjä perustamaan eurooppalaisen mallin mukaista retkeilymajajärjestöä. Yhdistyksen tarkoituksena olisi kehittää retkeilykulttuuria ja toimia nuorison retkeilyä edistävien järjestöjen yhdyssiteenä, aikaansaada retkeilymajoja ja –reittejä sekä valvoa niiden käyttöä ja hoitoa. Lisäksi tehtävänä olisi myös kansainvälisen retkeilytoiminnan kehittäminen sekä edullisten matkojen hankkiminen jäsenjärjestöjen jäsenille. Suomen Retkeilymajajärjestö (SRM ry) perustettiin joulukuussa 1935 ja sai tehtäväkseen olla yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. Kolme vuotta perustamisen jälkeen järjestö otti askeleen kohti kansainvälisyyttä ja liittyi IYHF:ään.

Ensimmäinen retkeilymaja, joka liitettiin Suomen Retkeilymajajärjestön verkostoon, oli silloisen Koulumatkatoimiston ylläpitämä retkeilymaja Helsingin Fredrikinkadulla. SRM:n majoja saivat aluksi käyttää vain ne retkeilijät, joilla oli SRM:n retkeilykortti. Etuoikeus majojen käyttöön oli nuorilla ja niillä retkeilijöillä, jotka kulkivat jalan, polkupyörillä, kanooteilla tai suksilla. 30-luvulla eurooppalainen malli painotti nuorten majoittumista nuorisomajoissa, youth hostelleissa, mutta Suomessa haluttiin alun alkaen tarjota majoitusta kaikille matkailijoille ikään katsomatta. Kuitenkin juuri majoituksen edullisuus teki erityisesti nuorten matkailusta mahdollisempaa.

Tiukat säännöt sekä yöpyjille että majoille

Säännöt olivat varsin yksityiskohtaisia ja majojen käyttöön liittyi velvollisuuksia ja rajoituksia. ”Vuoteilla ei päivällä saanut istuskella, maata eikä säilyttää tavaroita. Ennen vuoteeseen menoa oli peseydyttävä ja puhdistettava jalat huolellisesti.” Myös retkeilymajoille laadittiin kirjalliset ohjeet, millainen sen tulisi olla ja mikä olisi ihanteellinen sijainti majalle. ”Majan tulisi sijaita järven tai joen äärellä tai muutoin metsän tai puiston ympäröimänä, lähellä liikenneväylää, josta, jos suinkin mahdollista, avautuisi kaunis näköala”. Kunnollisessa majassa olisi oltava omat majoitustilat eri sukupuolille sekä vähintäänkin sauna ja kunnolliset keittomahdollisuudet.

Nykyisin verkoston hostellit ovat toiminnoiltaan samanlaisia kuin muutkin majoitusliikkeet, ja asiakaskunta on laajentunut käsittämään kaiken ikäisiä. Kuitenkin edelleen vanhat mielikuvat ovat tiukasti ihmisten mielissä. Vieläkin saadaan vakuuttaa, että hostellit ovat avoimia kaikille, niissä ei ole ikärajoja, niissä on myös pieniä huoneita eivätkä ovet sulkeudu klo 22.

Retkeilijän tukikohdista matkailijan hostelleiksi

Vuosikymmenten aikana hostellitoiminnan perusajatukset – sosiaalisuus, kansainvälisyys ja edullisuus – ovat osoittautuneet elinvoimaisiksi, vaikka hostellit ovat muuttuneet ja kehittyneet voimakkaasti. Suomessa otettiin 90-luvun alkupuolella SRM- kohteiden yleistermiksi kansainvälisen mallin mukaan hostellit, millä yhdistettiin varsin erilaiset retkeilymajat, retkeilyhotellit ja kesähotellit saman nimikkeen alle. Hostelli-nimike kuvasi myös alalla tapahtunutta muutosta koulumajoituksista ja suurista yhteismajoitustiloista tasokkaisiin ja viihtyisiin tiloihin. Vuonna 2014 myös järjestön nimeksi vaihtui nykyaikaisempi Suomen Hostellijärjestö.

Kansainvälisesti tunnettu ja suosittu HI hostellijärjestelmä on kehittynyt matkailijoiden odotusten mukana. Suuret makuusalit alkavat olla harvinaisia ja useimmiten hostelleissa on tarjolla rauhaa ja yksityisyyttä myös omalla kylpyhuoneella varustelluissa yksityishuoneissa. Boutique- trendi on vallannut alaa myös hostellien parissa. Suositut design- ja boutique- tyyppiset hostellit tarjoavat matkailijoille elämyksellisiä majoituskokemuksia yksilöllisesti sisustetuissa tiloissa. Kuitenkin edelleen hostellit antavat kaikille mahdollisuuden tutustua eri paikkakuntiin, kulttuureihin ja ihmisiin sekä tarjoavat viihtyisän, välittömän ilmapiirin ja turvallisen majoittumisen edulliseen hintaan.

Lue myös: Hostellijärjestön omat hostellit 85 toimintavuoden aikana

Hostellijärjestö v. 2020 – matkailullista järjestötoimintaa

Nykyisinkin Hostellijärjestön jäseniä ovat edelleen järjestöt. Hostellijärjestö ylläpitää ja kehittää jäsenjäjestöjensä puolesta Suomessa hostellien verkostoa tarjotakseen erityisesti jäsenille edullista majoitusta Suomessa. Tänä päivänä jäsenjärjestöinä on 30 valtakunnallista nuoriso-, opiskelija-, liikunta-, eläkeläis-, ammatti- ja matkailujärjestöä. Jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet ovat tärkeässä asemassa hostellitoiminnassa niin asiakkaina kuin päätöksentekijöinäkin. Hostellijärjestön kanssa yhteistoimintasopimuksen solmineita hostelleja on Suomessa 45. Verkostoon kuuluu kohteita lähes kaikista matkailullisesti merkittävistä kaupungeista sekä tunnetuista luontokohteista ympäri Suomea.

Alla olevaa kaaviota klikkaamalla pääset tutustumaan Hostellijärjestön rakenteeseen tarkemmin.

 

Pääkuva: Mäntyharjun reitti 1943 / Suomen Hostellijärjestön kuva-arkisto

Julkaistu 2.3.2020
Muokattu 29.3.2021