Hostellit ennen ja nyt – Yhteisöllistä matkailua jo 90 vuotta

Vuonna 2025 Suomen Hostellijärjestö juhlii 90-vuotista taivaltaan hostellikulttuurin edistäjänä. Matkailu on muuttunut valtavasti viimeisten 90 vuoden aikana, mutta yksi asia on säilynyt: halu matkustaa ja kokea yhteisöllisyyttä matkan varrella. Hostellit ovat tarjonneet edullisen ja yhteisöllisen majoitusvaihtoehdon eri sukupolville, ja Suomen Hostellijärjestö (entinen Suomen Retkeilymajajärjestö SRM) on ollut mukana kehittämässä tätä matkailumuotoa jo vuodesta 1935 lähtien.

Hostellijärjestön verkoston koko on vaihdellut vuosikymmenten aikana matkailutrendien ja yhteiskunnallisten muutosten mukana. Suurimmillaan verkosto oli 1980-luvun lopulla, jolloin mukana oli noin 160 hostellia eri puolilla Suomea. Tuolloin mukana oli paljon pieniä ja kannattamattomia kohteita, jotka sittemmin jäivät pois. Vuonna 2025 Suomen hostelliverkostossa on mukana 55 uniikkia hostellia – määrä on ollut kasvussa, ja kolmen viime vuoden aikana verkostoon on liittynyt lähes 20 uutta hostellia!

Toisin kuin monissa muissa maissa, joissa hostellitoiminta perustuu laajalti järjestöjen tai valtion ylläpitämiin majoituspaikkoihin, Hostellijärjestöllä on ollut historian aikana vain muutama oma hostelli.

Mutta millaisia olivat Suomen ensimmäiset hostellit? Miten hostellimajoitus on kehittynyt, ja mitkä hostellit ovat säilyttäneet paikkansa vuosikymmenten ajan?

Tiukkoja sääntöjä ja luonnonläheisiä sijainteja

Hostellimajoitus ei ollut alkuvaiheessa täysin vapaamuotoista ja itsenäistä, kuten tänä päivänä. Yöpyjille oli tiukat säännöt, ja silloisten retkeilymajojen käyttöön liittyi tarkkoja ohjeistuksia. Vuodepaikat tuli pitää kunnossa, eikä niillä saanut päivällä istua, maata tai säilyttää tavaroita. Ennen nukkumaanmenoa oli peseydyttävä huolellisesti, ja erityisesti jalkojen puhtaus oli tärkeää.

Myös retkeilymajojen sijainnille oli laadittu tarkat kriteerit. Ihanteellisen majan tuli sijaita järven tai joen rannalla tai metsän ympäröimänä, mutta kuitenkin liikenneväylien lähellä, jotta sinne olisi ollut helppo saapua. Kaunis näköala katsottiin eduksi. Rakennuksessa tuli olla erilliset majoitustilat miehille ja naisille, ja kunnolliseen majaan kuuluivat sauna sekä keittiötilat omatoimiseen ruoanlaittoon.

Alkuvuosina majoitukseen pääsivät vain ne matkailijat, joilla oli SRM:n retkeilykortti, ja etusija oli annettu nuorille sekä niille, jotka liikkuivat jalan, pyörällä, kanootilla tai suksilla. Vaikka muualla Euroopassa youth hostel -toiminta painottui erityisesti nuorisomajoihin, Suomessa haluttiin alusta alkaen tarjota majoitusta kaikenikäisille. Kuitenkin juuri majoituksen edullisuus teki erityisesti nuorten matkailusta mahdollista.

Oman hostellin etsintä

Suomen ensimmäinen retkeilymaja perustettiin keväällä 1934 Helsingin Fredrikinkadulle Koulumatkailutoimiston toimesta. Tämä majapaikka oli kuitenkin varsin vaatimaton, eikä se vastannut niitä odotuksia, joita pääkaupungin hostellilta toivottiin.

SRM:n tavoitteena oli alusta asti löytää Helsinkiin sopiva tila, jossa voisi tarjota laadukasta ja edullista majoitusta. Eri vaihtoehtoja kokeiltiin:

• 1939: Järjestö osti Vihdin Tervalammilta puolentoista hehtaarin tilan, mutta naapurit valittivat hostelliasukkaiden häiritsevän heitä. Tila myytiin pian tämän jälkeen.
• 1943: Puodinkylästä hankittu Ylänkö-tila vaihdettiin Leirikallioon Vestersundomissa, jossa sodan aikana rakennettiin parakkimajoja. Vuonna 1947 valmistunut päärakennus oli retkeilymajatoiminnan ylpeys, mutta tuhoutui tulipalossa 1953. Toiminta jatkui kuitenkin vielä vuosikymmenen, kunnes alueelle suunniteltu moottoritie johti tilasta luopumiseen.
• 1962: Retkeilymajajärjestölle tarjoutui tilaisuus Olympiastadionin tiloihin, joissa avattiin Stadionin Retkeilymaja. Majapaikka kukoisti erityisesti 1980–90-luvuilla, mutta suljettiin 2015 peruskorjausten vuoksi.

Lopulta 1990-luvun alussa toteutui pitkään suunniteltu retkeilymajahanke, kun Katajanokalla sijaitseva entinen miesten asuntola remontoitiin Eurohosteliksi. Helmikuussa 1992 avattu hostelli nousi nopeasti Suomen suurimmaksi hostelliksi, ja se on edelleen yksi Pohjoismaiden suurimmista ympärivuotisista kaupunkihostelleista.

Lappeenrannan Rotelli ja mallimajan synty

Hostellien taso vaihteli pitkään suuresti – mukana oli niin koululuokkia, maataloja kuin kerrostaloasuntojakin. Tästä syystä SRM alkoi kehittää mallimajaa, joka toimisi esimerkkinä siitä, millaisia hostelleja haluttiin rakentaa tulevaisuudessa.

1970-luvulla järjestö sai vihdoin mahdollisuuden toteuttaa tämän vision, kun Lappeenrannan Huhtiniemeen rakennettiin Lappeenrannan Rotelli. Vuonna 1973 valmistunut hostelli oli aikansa edelläkävijä – se oli varusteltu jopa uima-altaalla ja saavutti ainoana hostellina neljän tähden luokituksen. Myöhemmin Rotelli muuttui Finnhostel Lappeenrannaksi, kunnes järjestö luopui siitä vuonna 2016.

Pitkäaikaiset hostellit – Matkailijoita jo vuosikymmenten ajan

Hostellijärjestön verkostossa on mukana monia hostelleja, joiden historia ulottuu vuosikymmenten taakse.

Yksi pitkäaikaisimmista hostelleista on Hostel Ukonlinna, joka liittyi verkostoon jo vuonna 1954. Imatralla, Saimaan rannalla sijaitseva hostelli on luonnonkauniilla paikalla ja tarjoaa rauhallisen ympäristön matkailijoille. Ukonlinnan rakennus on osa paikallista historiaa, ja sen omistaa urheiluseura Tainionkosken Tähti, mikä kertoo siitä, miten yhdistykset ja järjestöt ovat olleet vahvasti mukana hostellitoiminnan kehityksessä Suomessa.

Porvoossa sijaitseva Porvoo Hostel on puolestaan täynnä historiaa, sillä sen rakennus toimi aikanaan kaupungin ensimmäisenä synnytyslaitoksena. Vuonna 1903 Alva Forsius rakennutti talon tarjotakseen paremmat tilat synnyttävillä naisille, ja myöhemmin, vuonna 1977, se peruskorjattiin hostelliksi. Historiallinen miljöö näkyy hostellin tunnelmassa, ja paikka on säilyttänyt ainutlaatuisen perintönsä vuosikymmenten ajan.

Sodankylän Raudanjoella sijaitseva Hostel Visatupa on ollut osa hostelliverkostoa vuodesta 1986. Tämä perheomisteinen maatilamatkailukohde tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen, jossa majoittujat voivat tutustua maatilan toimintaan. Ympäröivä Lapin luonto ja aito maalaiselämä tekevät Visatuvasta paikan, jossa yhdistyvät perinteet ja vieraanvaraisuus.

Kalajoen Hiekkasärkillä sijaitseva Tapion Tupa liittyi Hostellijärjestön verkostoon vuonna 1980 ja on talonpoikaishenkinen lomapaikka, jossa yhdistyvät perinteet ja monipuoliset palvelut. Pihapiirissä on 15 hirsirakennusta, joista vanhin on 1700-luvulta. Tapion Tupa tarjoaa majoitusta huoneissa, huoneistoissa ja aitoissa sekä caravan-alueen matkailijoille. Kotiruokaan ja lähituotteisiin panostava ravintola sekä vaihtuvat taidenäyttelyt tekevät siitä elämyksellisen matkakohteen.

Jokainen näistä hostelleista kertoo omaa tarinaansa suomalaisesta matkailukulttuurista ja hostellimajoituksen kehityksestä. Ne ovat säilyttäneet paikkansa matkailijoiden suosikkeina vuosikymmenten ajan, tarjoten yhä tänäkin päivänä ainutlaatuisia ja edullisia majoituskokemuksia.

Hostellit ennen ja nyt – Mikä on muuttunut?

Nykyään hostellit eivät enää ole pelkästään retkeilijöille tarkoitettuja yksinkertaisia majoituspaikkoja. Huoneet ovat entistä mukavampia, palvelut monipuolisempia ja hostellien asiakaskunta laajempi. Yhteisöllisyys ja edullisuus ovat kuitenkin säilyneet hostellimajoituksen perusarvoina.

Hostellijärjestön verkostossa on uusia tulokkaita sekä hostelleja, jotka ovat olleet mukana toiminnassa vuosikymmeniä. Perinteiden ja nykyaikaisen matkailun yhdistäminen on tehnyt hostelleista houkuttelevan vaihtoehdon niin reppureissaajille kuin perheille ja ryhmille.

Kaikki Suomen Hostellijärjestön verkostoon nykyisin kuuluvat hostellit löydät täältä >>

Julkaistu 28.3.2025