Hostellien toiminta ennen ja nyt – konkarihostellit kertovat

Suomen Hostellijärjestöllä on takana jo 85 vuotta hostellitoimintaa. Hostellijärjestön verkostossa on uusia tulokkaita sekä myös hostelleja, jotka ovat olleet mukana järjestön toiminnassa jo useita vuosikymmeniä. Kysyimme viideltä pitkään mukana olleelta hostellilta miten toiminta hostellissa on muuttunut vuosien aikana ja mitä arvoa Hostellijärjestön verkostoon kuuluminen heille tuottaa.

1. Hostel Ukonlinna, Imatra

Imatralainen Hostel Ukonlinna liittyi Hostellijärjestön verkostoon vuonna 1954. Hostel Ukonlinna sijaitsee luonnon keskellä Saimaan rannalla seitsemän kilometrin päässä Imatran keskustasta. Hostelli toimii suojellussa puurakennuksessa, ja sen omistaa paikallinen urheiluseura Tainionkosken Tähti. Majoituspaikkoja on 18 henkilölle sekä yksityis- että yhteismajoitushuoneissa. Hostellin erikoisuutena ovat myös kahvilan seiniä koristavavat Aatos Hasun ja Veikko Lampisen maalaamat urheiluaiheiset seinämaalaukset vuodelta 1952.

Kysymyksiimme vastasi hostellin hoitaja Iina Heinonen:

– Toimintamme on pysynyt pääpiirteittäin samanlaisena vuosien ajan. Ennen kuin aloitimme hostellitoiminnan rakennus toimi oman seuran kesänvietto paikkana, mutta kun ulkomaalaisia alkoi kiinnostaa hienoissa maisemissa oleva linnamainen rakennus, alettiin myymään huoneita myös muille. Siitä lähtien olemme olleet osa myös hostelliverkostoa/ Retkeilymajajärjestöä. Vuosien varrella on rakentunut saunoja, grillipaikka ja tanssilava. Myös huoneita ja museoviraston suojelemaa linnan rakennusta on kunnostettu vanhaa kunnioittaen, palvelurakenne on parantunut, muuttunut monipuolisemmaksi sekä modernisoitunut. Tottakai kehityksen mukana on menty ja mennään edelleen, mutta aina ollaan tehty periaatteella paikallisen lasten ja nuorten urheiluseuran hyväksi.

– Olemme mukana Hostellijärjestössä, koska järjestö ajaa hyvää asiaa suomalaisten hostelliyritysten hyväksi. Verkoston tuottama arvo hostellillemme on näkyvyys koko valtakunnan laajuisesti sekä tuki, jonka saamme järjestöltä. Suuri vertaistuki ovat myös joka vuotiset Hostellipäivät, jossa voi muiden hostellien kanssa vaihtaa mielipiteitä ja ideoita.

2. Porvoo Hostel

Porvoo Hostel sijaitsee lähellä keskustaa historiallisesti arvokkaassa ja suojellussa puurakennuksessa, joka toimi aikoinaan Porvoon ensimmäisenä synnytyslaitoksena. Porvoon suurnaiseksi tituleerattu Alva Forsius rakennutti talon vuonna 1903 saadakseen porvoolaisille naisille paremmat tilat synnytykseen. Porvoo Hostel peruskorjattiin vuonna 1977 majoituskäyttöön ja liittyi samana vuonna Hostellijärjestöön. Yrittäjänä Porvoon Retkeilymajassa aloitti tuolloin Tuija Blomqvist ja hän toimii siellä yrittäjänä edelleenkin.

Tuija kiteyttää vastauksensa seuraavasti:

– Alussa hostellissa oli 44 paikkaa ja nyt 29. Varaukset tulivat ulkomailta kirjeitse ja mukana kirjeessä oli usein postimerkki tai postimerkkivoucher. Varaajat ostivat myös järjestöltä vouchereita, joita sitten lähetettiin järjestölle ja saatiin maksu. Nykyisin kaikki sujuu sähköisesti.

– Järjestön näkyvyys on hyvä ja sillä on laaja maailmanlaajuinen asiakaskunta. Järjestöllä ja asiakkailla on tietty positiivinen henki. Jonkinlaista yhteenkuuluvuutta.

3. Vaihelan Tila, Joutsa

Joutsan Pappisen kylällä sijaitseva maaseutuhostelli Vaihelan tila on kuulunut Hostellijärjestöön vuodesta 1979. Samana vuonna valmistuivat hostellihuoneet maatilan vanhaan traktoritalliin, jossa on neljä majoitushuonetta ja 14 vuodepaikkaa. Lisäksi vieraiden käytössä on hostellirakennuksen yhteinen keittiö ja tupa, puulämmitteinen sauna sekä wc- ja pesutilat.

Vaihelan Tilan omistaja/yrittäjä Birgitta Ruohtula vastaa kysymyksiin seuraavasti:

– Alkuaikoina varausten kulku oli nyt ajatellen todella hidasta. Muistan sellaiset valmiit majoituskyselykortit, jotka sitten lähetettiin takaisin vastauksen kera. Nettivarausmahdollisuus on kyllä tämän päivän helpotus. Kännykkäaika on tuonut vapautta liikkua puhelimen ääreltä muille töille ja olla saavutettavana kuitenkin varauskyselyihin. Ehkä elämän hektisyyden ja kulkuyhteyksien paranemisen myötä paikallaan viipyminen on lyhyempää kuin ennen, mutta joskus ilokseen voi huomata, että asiakas jääkin pidempään, kuin oli ensin varannut.

– Hostellijärjestön kautta pienellä maalaishostellilla on ovi auki myös Eurooppaan ja koko maailmaan.

4. Hostel Visatupa, Sodankylä

Napapiirin pohjoispuolella sijaitseva Hostel Visatupa on ollut mukana hostelliverkostossa vuodesta 1986 alkaen. Visatupa on perheen ylläpitämä maatilamatkailuyritys ja toimiva maatila Sodankylän Raudanjoella. Asiakkaat voivat myös halutessaan tutustua maatilan toimintaan ja maidon tuotantoon. Visatuvalla mahtuu yöpymään 50 henkilöä 2-4 hengen huoneissa ja 4-6 hengen huoneistoissa.

Janne Sammalkangas on Visatuvan yrittäjä toisessa sukupolvessa. Jannen vastaukset kysymyksiimme:

– Hostellin toiminta on pysynyt samansuuntaisena koko toiminnan ajan. Maatilan liitännäisenä suhdanteet ovat vieneet ylös ja alas. 1980-luku oli ryhmämatkailun kulta-aikaa aina 90-luvun lamaan saakka. Suomalaisia linja-autoryhmiä kävi vuosittain useita kymmeniä, ja monet viipyivät viikonkin hiihtelemässä. Ulkomaalaisia kävi vähemmän suomalaisiin verrattuna. Laman jälkeen lisääntyi automatkailu, ja linja-autoryhmät Suomesta vähenivät. Suomalaiset alkoivat liikkua perhekuntina tai ystäväporukkoina. Itä-blokin romahtamisen myötä entisen Itä-Euroopan maista tuli vuorostaan bussiryhmiä, jotka löysivät meidän paikan – varsinkin Puola ja Tšekki. Tällä vuosituhannella on yksilö- ja pienryhmämatkailu pääasiallinen asiakaskunta. Suomalaisista suurin osa on meidän vakioasiakkaita, jotka tulevat uudelleen jopa useamman kerran vuodessa. Ulkomaalaisia käy vuosittain noin 30:stä eri maasta – talvella monet heistä tulevat revontulien takia, kun taas kesällä Jäämerellä vierailu on pääkohde ja Visatupa on sopivasti matkan varrella. Toiminta ei ole muuttunut – palvelut tarjotaan perheen omin voimin ja hyvät siistit huoneet sekä maukas ruoka ovat Visatuvan perustuotteita.

– Hostellijärjestöön kuuluminen on tuonut meille kansainvälistä näkyvyyttä. Olisi vaikeaa ja kalliimpaa päästä kansainväliseen markkinointiketjuun. Varsinkin ennen internetin yleistymistä oppaat olivat kalliita painattaa, mutta Hostellijärjestön kautta sekin onnistui. Nykyisin Hostellijärjestö on hyvä edunvalvontataho hyvillä kansainvälisillä kontakteilla, ja yksittäinen lappilainen hostellikin on samassa rintamassa muiden maiden hostellien kanssa. Ja kyllä kiitän Suomen Hostellijärjestön koulutustilaisuuksia, kuten Hostellipäiviä, tsemppaamisesta tässä toiminnassa.

5. Eurohostel, Helsinki

Suomen Hostellijärjestön omistama Eurohostel avattiin matkailijoille v. 1992. Eurohostel on yksi Pohjoismaiden suurimmista ympäri vuoden avoinna olevista hostelleista. Vuodepaikkoja on yhteensä 255 ja yöpyä voi 1-4 hengen huoneissa. Kansainvälisessä Eurohostelissa kohtaavat kaikenlaiset ihmiset eri puolilta maailmaa. Hostelli sijaitsee Helsingin Katajanokalla vain kävelymatkan päässä keskustasta.

Eurohostelin toimitusjohtana vuodesta 1993 toiminut Kyösti Karjarinta vastaa kysymyksiimme näin:

– Asiakaspalvelu, kohtaamiset ja henkilökohtainen palvelu majoittuessa/hostellissa ei ole muuttunut mitenkään. Henkilökohtaisessa asiakaspalvelutilanteessa kyse on asiakkaan auttamisesta ja kyky kuunnella ja olla ”läsnä” on onnistumisen edellytys, kuten kaikissa ihmissuhteissa. Asiakkaiden ”osaaminen” on lisääntynyt ja tietoisuus erilaisista arvoista tulee ottaa huomioon majoitustoiminnassa, esimerkkinä kestävän kehityksen huomioiminen matkailussa. Matkailu on lisääntynyt yleisesti ja henkilökohtaisella tasolla. Matkailusta haetaan erilaisia ja uusia kokemuksia. Näin ollen odotukset matkan suhteen voivat vaihdella; matkalta odotetaan hemmottelua tai kuukauden päästää seuraavalla matkalla uuden oppimista. Näin ollen majoitusliikekin valitaan ”teemaan” sopivaksi, kuten 5 tähden hotelli tai hostelli.

Digitaalisuus on mullistanut matkailua ja pienentänyt maailmaa peruuttamattomasti. Majoittajalle on yhtä tärkeää tunnistaa esimerkiksi hiihtoloman ajoittuminen Savossa ja kiinalaisen uuden vuoden ajoittuminen kalenterissa. Digitaalisuus on helpottanut vertailtavuutta ja lisännyt läpinäkyvyyttä mm. hinnoittelussa. Ihmisten mahdollisuus liikkua pitkiäkin matkoja paikasta toiseen on kasvanut aivan käsittämättömästi. Kolikon kääntöpuoli on jo havaittavissa kohteissa, kuten Venetsia, Pariisi tai Amsterdam. Nuo historialliset paikat ovat muuttumassa huvipuistoiksi, joissa paikallisten asukkaiden elinolosuhteet ovat muuttuneet haasteellisiksi. Liikkumisen helppous ja edullisuus on jo kääntynyt osittain itseään vastaan, kuten tämän kevään pandemia osoitti.

– Kuuluminen hostelliverkostoon luo arvopohjan millaista majoitusta tarjoamme ja mitkä asiat ovat meille tärkeitä. Arvot ja tapa toimia antavat asiakkaalle ennakkokäsityksen mistä on kysymys ja miten tuotamme majoituspalveluamme. Hostelliverkosto on yksi harvoja organisaatioita, johon kuuluu yhtä aikaa palvelujen tuottajia ja asiakkaita. Ja asiakkaat osallistuvat ja ”tuottavat” osan hostellin arvoista. Eihän tyhjä ravintola ole mitään, vaan toiset asiakkaat luovat siihen tunnelman. Sama tilanne korostuu hostellissa. Sosiaaliset kontaktit ovat hostelissa keskiössä ja me luomme puitteet sille. Näin ollen tarvitsemme ehkä enemmän asiakkaiden osallistumista kuin perinteiset hotellit.

Lue myös: Hostellijärjestön omat hostellit 85 toimintavuoden aikana

Julkaistu 25.6.2020